Sokerimaissi TAURIS F1

Zea mays - Tauris

Keitettynä, suolattuna tai paistettuna. Maissi on aina erinomaista! Se on peräisin Etelä- ja Keski-Amerikan trooppisista ja subtrooppisista alueista. Kasvit kasvavat yli 2,5 metrin korkuisiksi. Juuret tunkeutuvat 1,5 - 3,0 metrin syvyyteen. Varsissa on 8 - 10 niveltä. Lehdet ovat vastakkain. Uroskukinto on röyhy, joka kasvaa varren viimeisestä nivelessä. Naaraskukinto on tähkä. Maissilajikkeet eroavat toisistaan pääasiassa kasvien korkeuden, tähkien muodon, jyvien värin, maun ja viljelyskäyttötarkoituksen osalta.

Sokerimaisi (Zea mays L. var. Saccharata) on merkittävä herkkukasvislaji. Siemenet sisältävät runsaasti sokeria, B-vitamiinia ja kuitua. Pelloilla viljellään laajasti jyvämaissia (Zea mays indentata). Kovamaissi (Zea mays indurata) jyvät ovat eri muotoisia, lyhyempiä, kovia ja pyöreämpiä. Sitä ei viljellä meillä. Popcorn-maissi (Zea mays everta) tunnetaan erityisesti popcornin kulutuksesta. Jauhomaissi (Zea mays amylacea) jyvät ovat pehmeitä. Sitä käytetään erikoisleivonnaisten - tortillojen jne. - jauhon valmistukseen. Intiaaanimaissi on lajike, jossa on pienempiä tähkiä ja erikolorisiasiemeniä. Kyseessä on koristemaissi, jota käytetään koristeena.

Maissin jyvät sisältävät runsaasti B-vitamiineja, erityisesti tiamiinia (B1), sekä biotiinia (B3), pantoteenihappoa (B5) ja foolihappoa (B9). Kaikki nämä vitamiinit ovat välttämättömiä elimistömme asianmukaisen toiminnan ja aineenvaihduntaprosessien kannalta. Kivennäisaineista maississa ovat edustettuina pääasiassa rauta, magnesium, sinkki, mangaani ja seleeni, jälleen välttämättömiä hivenaineita esim. verenmuodostukseen, solujen hapettamiseen, oikeaan hormonitasoon, hedelmällisyyteen ja potensiin, terveeseen ihoon ja kauniisiin hiuksiin.

Maissin viljely

• Eri maissilajikkeita ei koskaan istuteta lähekkäin, koska ne voivat pölyttää toisensa ja esim. sokerimaissin jyvät menettävät miellyttävän makeuden! Kasvit vaativat lämpimän ja kostean maaperän. Aurinkoinen kasvupaikka. Tuuleiset paikat eivät sovellu.

• Siemenet kylvetään huhtikuun puolivälistä toukokuun loppuun suoraan kasvupaikalle. Rivien tulisi olla noin 70 cm etäisyydellä toisistaan. Orastumisen jälkeen harvennetaan 25 cm:n välein. Kylvösyvyys on 60 - 90 mm (riippuen käytetystä hybridistä ja maaperästä).

• Vaatii lämmintä, syvää, hiekkaista savimaata. Vaatii syvälle muokattua maata.

• Maissin lannoituksessa käytetään yleisesti orgaanisia lannoitteita. Syksyn levitys on sopiva, vain kevyillä mailla voidaan sallia kevätlannoitus. Annokset N 100 kg/ha, P 25 kg/ha P2O5 ja K 90 kg/ha K2O.

  Sokerimaisi vaatii lantaa tai kompostia lannoitettua maata syksyllä 30 - 60 kg annoksena 10 m2:lle. Ennen kylvöä keväällä lisälannoitamme maan 300 g kaliumsuolaa ja 300 g superfosfaattia 10 m2:lle.

  Herkkumaissia lisälannoitetaan kesäkuussa 200 g salpietaria ja 250 g superfosfaattia 10 m2:lle, tai kahdesti 200 g NPK-lannoitetta (kesäkuussa ja heinäkuun alussa). Lehtilannoitus on myös sopiva.

• Sienitaudeista maississa esiintyy maissinokea. Kasvissa se aiheuttaa pyöreitä kasvaimia, jotka poistetaan ja poltetaan ennen kuin ne hajoavat. Joskus voi esiintyä myös ruostetta, jonka väli-isäntänä on happamalehtinen suolaheinä. Väli-isännän tuhoaminen ja kemiallinen suojaus ovat suositeltavia. Kasveja käsitellään ennaltaehkäisevästi fungisideilla ja siemenet peitataan.

  Eläintuholaisista kasveissa voi esiintyä esim. maissikoi. Sen toukat vahingoittavat kasveja syömällä. Toinen tuholainen, joka ilmestyy kesä- ja heinäkuussa, on maissikoikoi. Kasveja käsitellään tuholaisia vastaan erikoisinsektisideillä.

  Maississa voi ilmetä myös virusinfektioita - kääpiökasvua, punaisia lehtiä. Tällaisessa tapauksessa kasvit hävitetään.

• Sokerimaisi soveltuu kulutukseen siirtyessä maito-kypsyydestä vahakypsyyteen. Jyvät ovat vielä pehmeitä, mutta jos painamme niihin kynnellä, maitomainen neste ei enää vuoda ulos. Popcorn-maissi korjataan, kun siementen pinta on lasimainen ja sileä.