Retiisi pakotukseen Faraon

Raphanus sativus - Faraon

Retiisi on juurivihannes, joka on peräisin Japanista. Se on tunnettu maustaan ja on vaatimaton kasvattaa. Sen pikanttimainen maku tulee sinappiöljystä, joka edistää ruoansulatusta. Retiisit sisältävät runsaasti C-vitamiinia ja foolihappoa. Ne sisältävät myös kalsiumia, rikkiä, karoteenia, kaliumia ja B-vitamiinia. Retiiseillä on antibakteerisia ominaisuuksia, ne tuhoavat homeet suolistossa, limakalvoilla ja mahassa, alentavat kolesterolia, irrottavat limaa yskittäessä, poistavat ummetusta ja ehkäisevät ilmavaivoja. Lisäksi ne soveltuvat hyvin ruokavalioihin, koska ne sisältävät erittäin vähän rasvaa. Keittiössä ne ovat erittäin suosittuja. Parhaita ne ovat tuoreina nautittuina, esimerkiksi salaateissa tai levitteissä.

Kuinka kasvattaa retiisejä

• Varhaiseen kylvöön avomaalle sopivat aurinkoiset paikat, kesäkylvöille paremmin varjoisat. Retiisejä kastellaan aamulla ja illalla. Juurten halkeilun estämiseksi on suositeltavaa tasata maaperän kosteuden vaihtelua kastelulla. Kasvukauden aikana pidämme retiisipenkit rikkaruohoista puhtaina ja kuokimme niitä varovasti.

• Kevään kylvö penkkeihin suoritetaan heti kun maaperä kuivuu. Kylvetään 15-20 cm etäisyydellä oleviin riveihin 1 cm syvyyteen. Orastuksen ja sirkkalehtivaiheen jälkeen harvennetaan 3-4 cm välein.

  Retiisejä voidaan esikasvataa lämpimässä kasvihuoneessa tai kylmälavassa helmikuusta alkaen. Tällöin kylvetään noin 10 cm etäisyydellä oleviin riveihin. Orastuksen jälkeen kasvit myös harvennetaan.

• Retiisien kasvattamiseen sopii läpäisevä, kevyt tai keskivaikea, syvältä muokattu maaperä, joka on humuspitoista ja jossa on riittävästi maan kosteutta.

• Retiisejä ei lannoiteta karjanlannalla. Ne keräisivät nitraatteja, jotka ovat vaarallisia ihmisorganismille. Retiisejä ei lannoiteta kasvukauden aikana. On suositeltavaa käyttää niitä esikasveina.

• Liian tiheissä kylvöissä uhkana on sienisairaus, joka tunnetaan nimellä taimien lakastuminen. Tartunnan saanut juuren kaula ruskehtuu ja taimet kuolevat. Kylvö tehdään harvaan ja pidetään vain kohtalainen kosteus.

  Epäsäännölliseen kasteluun liittyy juurten halkeilu, jota kehittyy esimerkiksi sateiden aikana pitkän kuivan kauden jälkeen.

  Juurikärpänen, jonka toukat tekevät käytäviä juurenpäihin, on merkittävä retiisien tuholainen. Kuitukangas estää juurikärpäsiä munimasta munia retiisien juuren kauloihin. Kemiallisesta torjunnasta sopii Sumithion Super. Säännöllinen kastelu estää myös kirppujen hyökkäyksiä, jotka nakertavat lehtiä.

• Retiisit korjataan tarpeen mukaan, kun ne ovat kypsiä. Kypsyys tunnistetaan juurimukulan koosta.