Kesäkurpitsa Tapir

Cucurbita pepo - Tapir

Kesäkurpitsa on yksivuotinen vihannes, joka kuuluu tavallisen kurpitsan lajiin (Cucurbita pepo) ja on kotoisin Keski-Amerikasta. Kesäkurpitsa on kuitenkin peräisin Euroopasta - se jalostettiin Italiassa. On olemassa suuri määrä erilaisia kesäkurpitsalajikkeita, jotka eroavat toisistaan paitsi kooltaan myös muodoltaan, väriltään ja hedelmälihan maultaan. Ne muodostavat pitkiä mehevöitä versoja, jotka muistuttavat köynnöksiä ja joissa kukkii kesäkuusta alkaen keltaisia kukkia. Kukinnon jälkeen muodostuu pitkänomaisia hedelmiä, jotka voivat olla eri sävyisiä vihreitä, keltaisia tai valkoisia.

Kesäkurpitsa on runsas kivennäisaineita ja vaikuttaa suotuisasti sydämeen, kihtiin ja reumatismiin. Hedelmät sisältävät B- ja C-vitamiinia sekä kaliumia, joka poistaa kehosta ylimääräistä vettä ja suolaa. Niissä on korkea vesipitoisuus noin 90% ja myös kuitua. Kesäkurpitsoja suositellaan lihavien ihmisten, diabeetikoiden tai sappi- tai maksasairauksista kärsivien potilaiden käyttöön. Niitä suositellaan myös reumatismista ja kihdistä kärsiville ihmisille. Kesäkurpitsa on vähäkalorinen ruoka, joka soveltuu laihdutusruokavalioihin.

Kuinka viljellä kesäkurpitsaa

• Kasvit vaativat valoisan kasvupaikan. Säännöllistä kastelua, parasta on seissyt sadevesi. Sopiva on istutus mustaan katteeseen, joka auttaa lämmittämään maata ja estää rikkakasvien kasvua. Jos viljellään kesäkurpitsaa ilman katemateriaalia, pidämme maan lämpimänä niiden alla orgaanisella katteella.

• Kasveja voidaan esikasvattaa, mutta myös kylvää suoraan palstalle.

  Siemenet kylvetään kasvupaikalle 15. toukokuuta jälkeen, kun mahdolliset hallat eivät enää uhkaa. Siemenet liotetaan ennen kylvöä päivän ajan haaleassa vedessä. Istutetaan riveihin, 50-100 senttimetrin etäisyydelle yksitellen.

  Siemeniä voidaan esikasvattaa ikkunalla, kasvihuoneessa tai kylmälavassa. Sopiva on kylvöön tarkoitettu kasvualusta. Ruukkujen tulee olla vähintään 10 cm suuruisia, kasvit vaativat paljon tilaa. Kylvetään 1 siemen kerrallaan. Ulos istutetaan vasta toukokuun jälkipuoliskolla, istutusta tulisi edeltää asteittainen karaisu.

• Ne vaativat lämpimän, suojaisen kasvupaikan ja läpäisevän, ravinteilla hyvin varustetun kasvualustan. Niitä voidaan viljellä myös kompostissa.

• Lannoitukseen sopivat parhaiten orgaaniset lannoitteet tai kaliumrikkaat kasviuutteet. Kasvukauden aikana kerran 21 päivän välein rikastamme kasvualustan orgaanisella lannoitteella tai kaliumrikkaalla kasviuutteella.

• Kesäkurpitsat ovat suhteellisen kestäviä tauteja vastaan. Kuumalla ja kuivalla säällä voi esiintyä kurkkuhometta. Kasvit kasvavat huonosti ja lehdille ilmestyy harmahtava kate. Ennaltaehkäisy on säännöllinen kastelu ja kohtalaisen kostean maan ylläpito. Homeen ilmetessä tartunnan saaneet lehdet on poistettava. Kestävyys hometta vastaan kasvaa fungisideilla. Jos kasveilla ilmestyy valkoisia katteita, ne ovat saaneet härmän. Sopiva on käyttää rikin sisältäviä fungisideja, jotka hävittävät sienisairauden luotettavasti.

  Kukat ja nuoret hedelmät voivat joutua etanoiden hyökkäyksen kohteeksi. Tehokkain menetelmä on niiden kerääminen ja myöhempi hävittäminen. Kirvat voivat levittää kasvien keskuudessa virusmosaiikkia, joka ilmenee vääristyneenä ja kituvana kasvuna, kiertyneinä lehtinä ja keltaisina täplinä sekä lehdissä että hedelmissä. Tartunnan saaneet kasvit on hävitettävä välittömästi. On myös suoritettava kirvojen hävittäminen erityisillä hyönteismyrkkyillä.

• Aloitamme sadonkorjuun, kun hedelmät saavuttavat 7 cm tai enemmän pituuden (enintään 20 senttimetriä). Kesäkurpitsat irrotetaan kasvista useamman senttimetrin varsineen, jonka ansiosta ne pysyvät tuoreina muutaman päivän pidempään.