Kurpitsan viljely puutarhassa

Kurpitsa on vanhin viljelykasvi. Se on syksyn symboli. Viljelmme sitä paitsi syötäväksi myös sen koristeellisuuden vuoksi.

Kurpitsa vaatii aurinkoisaa paikkaa ja ravinteikasta, hyvin vettä läpäisevää maata. Kasvi on lämmönvaativa ja pakkasarka, joten sitä viljellään yleensä taimien kautta. Taimet istutetaan ulos vasta toukokuun lopussa, kun yöpakkasten vaara on ohi.

Tärkeimmät viljelyvinkit

Esiviljely: Aloita taimien kasvatus huhtikuussa sisällä
Istutus: Istuta taimet 1-2 metrin välein, riippuen lajikkeesta
Kastelu: Kastele säännöllisesti, erityisesti hedelmien kehittyessä
Lannoitus: Kurpitsa on ravinteenkuluttaja, lannoita säännöllisesti orgaanisilla lannoitteilla
Sadonkorjuu: Korjaa satoa syys-lokakuussa, ennen ensimmäisiä pakkasia

Suosittuja kurpitsalajikkeita

Kurpitsalajikkeita on lukuisia, aina pienistä koristeellisista jättimäisiin syötäviin lajikkeisiin. Jotkut lajikkeet sopivat erinomaisesti keittiöön, toiset taas ovat ihanteellisia Halloween-lyhtyjä varten tai syyskoristeiksii.

Lyhyesti: Kurpitsa kylvetään suoraan kasvupaikalle toukokuun ensimmäisellä viikolla, siemenet 3-5 cm syvyyteen ja 1-2 kappaletta kuoppaan. Kasvi vaatii aurinkoisen paikan ja ravinteikkaan maan, joka ei pääse kuivumaan. Taimet harvennetaan noin 140 x 100 cm välein ja sato korjataan syys-lokakuussa ennen ensimmäisiä halloja.

Kylvöaika	Toukokuun ensimmäinen viikko suoraan kasvupaikalle; taimet ulos toukokuun lopussa
Kylvösyvyys	3-5 cm, 1-2 siementä kuoppaan
Istutus- ja harvennusväli	Noin 140 x 50 cm, harvennus 2-3 lehden vaiheessa noin 140 x 100 cm
Sadonkorjuu	Syys-lokakuussa, ennen ensimmäisiä halloja
Varren pituus	Jopa 10 metriä, suuret keltaiset kukat
Hedelmän vesipitoisuus	Noin 90 %

Kurpitsa puutarhassa ei ole vain koristeena

Kesäkurpitsa (lat. Cucurbita pepo), Jättikurpitsa (lat. Cucurbita maxima) tunnetaan suomalaisessa puutarhanviljelyssä nimellä kurpitsa. Kurpitsa on kotoisin Keski- ja Etelä-Amerikasta, josta se levisi Aasiaan ja 1500-luvulla Eurooppaan. Kurpitsa kuuluu vanhimpien viljelykasvien joukkoon.

Kurpitsa kuuluu kurpitsakasvien heimoon, ja sen lajit vaihtelevat klassisista syötävistä oransseista kurpitsoista koristeellisiin kurpitsoihin. Tämän ruohovartisen kasvin hedelmä on marja. Sitä viljellään siis paitsi ravinnoksi myös koristeeksi. Kurpitsa on yksivuotinen ruohovartinen kasvi, jonka varsi kasvaa jopa 10 metrin pituiseksi ja kukkii suurilla keltaisilla kukilla. Hedelmät ovat muodoltaan ja väriltään erilaisia lajista riippuen: pyöreistä oransseista keltaisiin pullomaisiin, raidallisiin tai loveisiin.

Kurpitsalajit:

pullomaiset
spagettikurpitsa - 20-30 cm pitkät kurpitsat
öljykurpitsa - viljellään runsaasti erityisesti siementen sadon vuoksi, joilla ei ole kovaa kuorta
koristekurpitsa - hedelmät muistuttavat piikikkäistä kruunuja
jättikurpitsa - suurihedelmäiset kurpitsat, oranssit, hokaido
kesäkurpitsa - tähän kuuluvat kesäkurpitsat, jotka voivat olla vihreitä tai keltaisia, sekä patisonit
myskikurpitsa - siinä on pehmeä mehevä malto, pienemmät hedelmät sopivat myös suoraan syötäväksi, salaatteihin
koristekurpitsat - muodostavat pitkiä matavia köynnöksiä, joissa on koristeellisia hedelmiä - kurpitsoja esim. lampion tai turbaanin muotoisina - sopivat myös parvekkeilla kasvatettavaksi

Kurpitsan viljely

Kurpitsat vaativat keskivaikeaa, ravinteikasta maata. Mielenkiintoista on esim. kurpitsien viljely suoraan kompostilla, jolloin niillä voidaan peittää puutarhan vähemmän viehättävä osa. Jos viljellään penkissä - lisäämme siihen karjanlannan tai kompostin. Kurpitsat pitävät kosteammasta maasta, joka ei kuivu edes helteisillä päivillä. Ne suosivat aurinkoista sijaintia.

Kurpitsat kylvetään toukokuun ensimmäisellä viikolla suoraan kasvupaikalle. Siemenet asetetaan valmiisiin kuoppiin noin 3-5 cm syvälle, 1-2 kpl kerrallaan. Istutamme kasvien koon vuoksi noin 140 x 50 cm välein. Kun taimet nousevat esiin ja niissä on jo 2-3 lehteä, ne on vielä harvenettava noin 140 x 100 cm välein. Jos pidämme taimien esikasvatuksesta - voimme aloittaa noin 2-3 viikkoa aiemmin, mutta emme anna taimen venyä liikaa, ohueta, ja varmistamme, ettemme vahingoita sitä siirtämisen yhteydessä. Kurpitsaa ei tarvitse esikasvataa.

Kurpitsaa voidaan lannoittaa teollisilla lannoitteilla - noudatetaan kuitenkin käyttöohjeen periaatteita, jotta emme ylitä nitraattitasoa maassa. Kastelu suoritetaan juuriin, säännöllisesti, parhaiten illalla. Maan kurpitsien ympärillä ei pitäisi kuivua kasvukauden aikana.

Kurpitsat korjataan ennen ensimmäisiä syksyn halloja, jotka voisivat vahingoittaa niitä. Kurpitsojen etuna on niiden pitkä säilyvyys. Voimme siis peittää ne mustalla kuitukankaalla ja antaa niiden kasvaa penkissä valtaviin mittoihin. Koristeelliset kurpitsat annetaan kuivua auringossa korjuun jälkeen.

Terveydelle hyödyllinen kurpitsa

Kurpitsa koostuu 90-prosenttisesti vedestä. Käyttöön kelpaavaksi muokataan hedelmäliha, joka kaivetaan ulos, tai voimme kuoria kuoren (on parempi ensin leikata kuunsiruiksi, silloin kuoren poistaminen on helpompaa). Kurpitsa on tyypillinen syksyn keittiön edustaja. Erittäin maukasta on kurpitsakeitto, joka valmistetaan samalla tavalla kuin muut kermakereitot, esim. herne-, parsakaalikeitto, eli paahdetun sipulin päälle lisätään leikatut palat, keitetään pehmeiksi, maustetaan liemellä, suolalla, pippurilla, soseutetaan ja jos emme ole vielä tulleet makuun kurpitsakeittoon, kokeile lisätä siihen raastettua tai sulatejuustoa tai parmesaania.

Loistavaa on myös kurpitsahilloke. Suosittelemme marinoida leikatut kurpitsapalat veteen lisäämällä hieman sitruunahappoa, mieluiten yön yli. Seuraavana päivänä lisää sokeri ja neilikka ja keitä pehmeäksi. Voidaan nauttia heti tai säilöä.

Kurpitsa sisältää kuparia, magnesiumia, kalsiumia, rautaa, kaliumia, fosforia, sinkkiä ja muita kivennäisaineita sekä tyydyttymättömiä rasvahappoja, pantotheenihappoa, hivenelementtejä, B-ryhmän vitamiineja, A-provitamiineja - karoteeneja ja C-vitamiinia. Ihmiskeholle on tärkeää myös kuitu, joka edistää ruoansulatusta, puhdistaa suolet kerrostumista, vaikuttaa diureettisesti ja auttaa munuais- ja eturauhassairauksissa, alentaa veren rasvaa, vahvistaa immuunijärjestelmää, vaikuttaa suotuisasti haimaan, tukee sydämen toimintaa ja uudistaa kehon soluja.

Kurpitsansiemenet ovat haluttu ravinnon lisä, sillä ne sisältävät: tyydyttymättömiä rasvahappoja ja nukleiinihappoja. Niillä on korkea ravitsemuksellinen arvo ja ne sisältävät paljon sinkkiä. Omaan valmistukseen suosittelemme öljykurpitsan siemeniä. Näitä siemeniä voidaan nauttia sellaisenaan tai esimerkiksi lisätä kotitekoiseen leivonnaiseen.

Kurpitsa on myös Halloweenin symboli, amerikkalaisen juhlan, joka osuu meidän pyhäinpäivälle. Olipa mielipiteesi juhlasta mikä tahansa, oyitut kurpitsat kynttilöineen ovat kaunis syksyinen koriste puutarhoissamme, ne koristavat sisäänkäynnin taloon tai ikkunalaudan. Tämä toiminta viihdyttää myös lapsia ja he auttavat mielellään syksyisessä, hieman pelottavassa talon tai puutarhan koristelussa.