Ruokavalioselleri - helppohoitoinen ja ravitseva

Selleri (lat. Apium graveolens) kuuluu juureksiin. Kuka voisi kuvitella vihanneskeittoa ilman selleriä? Ihmiskunta on kasvattanut ja käyttänyt sitä jo antiikin ajoista lähtien, alun perin se on kotoisin Aasiasta.

Kasvatamme sitä esikasvatettujen taimien avulla. Käytämme sekä sellerin naattia että mukulaa. Naatti, samoin kuin sellerin siemenet, ovat osa Välimeren alueen, Balkanin ja englantilaista keittiötä. Selleri on yksi grillaukseen ja paistamiseen tarkoitettujen mausteseosten ainesosista.

Selleri suomaiden soilta

Jo muinoin ihmiset tunsivat ja käyttivät selleriä, erityisesti sen lajiketta villisellerit (lat. Apium graveolens L. var. Silvestris), joka kasvoi luonnonvaraisena suolaa sisältävissä mutaisissa maaperäissä Välimeren alueella.

Mausteena selleriä käyttivät jo muinaiset egyptiläiset ja roomalaiset. Muinaiset kansat käyttivät sitä myös luonnollisena afrodisiakkina ja sen lehtiä lisättiin suruseppeleisiin. Selleri mainitaan myös Homeroksen teoksessa Odysseia, jossa voittajat seppelöitiin juuri tällä vihanneksella.

Leveyspiirillemme se saapui varhaisella keskiajalla todennäköisesti Italiasta. Ensimmäinen maininta sellerin kasvatuksesta ja sen juurten käytöstä meillä on peräisin 1500-luvulta. Tšekin alueella mukulaselleriä alettiin kasvattaa vasta 1800-luvulla.

Yrttitietosanakirjassaan sitä mainitsee kaupunginlääkäri Lonicerus Frankfurt am Mainista vuonna 1564, jossa hän suosittelee selleriä "melankolian karkottamiseen, maksan ja pernan kipuihin sekä terveen ihonvärin saavuttamiseen."

Selleristä voimme käyttää sekä mukulan että lehdet. Selleri on olennainen osa vihanneskeittoa ja lehdet ovat erinomainen mauste.

Kuinka kasvattaa terve selleri

Selleri on kaksivuotinen vihannes, joka on erittäin herkkä kylmälle. Sen takia istutamme sen penkille vasta toukokuun puolivälistä alkaen. Sen aikaisempi istutus voisi aiheuttaa kukintaan menon. Normaaliolosuhteissa se kukkii vasta toisena vuonna istutuksesta.

Kasvatamme sitä taimista, jotka esikasvamme kasvilavoissa. Sellerin siemenet kylvämme helmikuun lopussa tai maaliskuun aikana. Sopivan taimen kasvattaminen kestää 75-90 päivää.

Kitkemme penkin säännöllisesti, kastelemme kohtuullisesti ja tuuletamme säännöllisesti. Istutamme sellerin taimet, joissa on 2-3 oikeaa lehteä, penkille 25x30 cm:n välein siten, että sydäntä ei saa peittää, eli juurenniskan täytyy hieman näkyä. Sijoitamme sen savimaisiin tai savi-hiekkamaaperriin, joissa on riittävästi humusta ja kosteutta. Selleri on vaativa maaperän mineraalipitoisuuden suhteen - siinä täytyy olla riittävästi typpeä, fosforia ja kaliumia. Siksi on hyvä lannoittaa paikka ennen sellerin istutusta hyvin laadukkaalla kompostilla tai NPK-lannoitteella.

Sellerin taimi pitää varjoisista penkeistä, ei kuivista ja aurinkoisista paikoista. Selleri on juurivihannes, jolla on pitkä kasvukausi 180-250 päivää.

Taudeista selleriä vaivaa sienisairaus septoria. Sille ovat ominaisia keltaiset tai kellanruskeat täplät.

Sellerin lajit ja niiden viljely

Juuriselleri (lat. Apium graveolens L. var. Rapaceum) kuuluu kaksivuotisiin vihanneksiin sellerikasviheimosta (lat. Apiaceae). Meidän olosuhteissamme viljelemme selleriä yksivuotisena vihanneksena.

Viljelemme sitä siemenistä, jotka on hyvä esikasvataa kasvihuoneessa. Siementen itäminen kestää 2-3 viikkoa, taimien kasvattaminen kestää noin 75-90 päivää. Pienet sellerin taimet, joissa on 2-3 oikeaa lehteä, sijoitamme palstalle toukokuun aikana 20x25 cm välein. Sellerin viljelyssä huolehdimme istutussyvyydestä, sijoitamme sen maahan juurikaulaan asti, mutta ei syvemmälle kuin se kasvoi kasvihuoneessa.

Juurisellerin juuren korjaamme lokakuun aikana kuivalla säällä. Leikkaamme sellerin naatin, puhdistamme mukulan mullasta, lyhennämme juuria ja varastoimme kasaan, jotta selleri on suojattu jäätymiseltä. Näin voimme varastoida juuria noin 2-3 kuukautta. Selleri kannattaa varastoida kosteassa ympäristössä (kosteudessa 90-95%) ja lämpötilassa 0 - +2 astetta.

Varsiselleri (lat. Apium graveolens L. var. Dulce) viljellään pääasiassa Länsi-Euroopassa ja Amerikassa. Sillä on sama alkuperä kuin juurisellerillä. Varsiselleri pitää lämpimistä paikoista, ei liian kuivista. Istutamme sen enemmän savi-hiekkaiseen maahan, joka on ravinteikasta ja hyvin kostutettua.

Varsisellerin siemenet kylvämme maaliskuussa, suoraan palstalle istutamme sen toukokuussa tai kylvämme huhtikuun puolivälissä ja istutamme kesäkuun alussa. Varsisellerin kasvit istutamme palstalle 50x30 cm välein, pienillä alueilla voimme istuttaa selleriä 25x25 cm välein, jolloin varret vaalentuvat hyvin. Kasvukauden aikana kuohkeutamme varsiselleriä, kastelaamme säännöllisesti ja tarvittaessa lisälannoitamme.

Elokuun lopussa sidotaan sen lehdet löyhästi kasvin alaosassa, yläosassa tiukasti. Sen jälkeen 10 päivän välein multaamme sen kahdesti. Noin kuukauden tai 5 viikon kuluttua korjaamme varsisellerin leikkaamalla koko kasvin, mahdollisesti myös osan juuresta. Ensimmäisestä kylvöstä suoritamme korjuun syyskuussa, toisesta kylvöstä loka-marraskuussa. Sitten asetamme ne löyhästi laatikoihin.

Lehtiselleri (lat. Apium graveolens L. var. Secalinum) on kaikista sellerin muodoista vähiten levinnyt. Eniten levinnyt on sen viljely Hollannissa ja Ranskassa, vaikka sillä on samat viljelyvaatimukset kuin juurisellerillä.

Istutamme lehtisellerin maaliskuun lopussa 40x30 cm välein. Sen kasvulle ja kehitykselle on tärkeää riittävä kosteus ja ravinteet maassa. Lehtisellerin lehdet voivat suotuisissa olosuhteissa kasvaa jopa 60 cm korkeuteen. Sen mukula on yleensä pieni ja tiheästi sivujuurten peittämä.

Myöhään syksyllä kasvit nostetaan maasta. Lehtisellerin naatti leikataan 2-3 cm sydämen yläpuolelta, jota ei kuitenkaan pidä vahingoittaa. Sen viljelyssä saamme 1 m²:stä 4-5 kg naattia, jonka voimme kuivattaa ja käyttää myöhemmin mausteena keitossa. Lehtisellerin mukulat asetetaan korjuun jälkeen laatikoihin kellariin.

Lehtisellerin lehdet sisältävät Apiolia, joka on aromaattinen eteerinen öljy, B-vitamiinia, karoteenia sekä kivennäisaineista fosforia ja kalsiumia.

Mitä selleri tuo keittiöön?

Sellerimukulassa on 85% vettä, 1% proteiinia, 10% hiilihydraatteja ja 1,5% kuitua. Sille on ominaista korkea B-vitamiinien pitoisuus - erityisesti B1- ja B2-vitamiinia, lisäksi PP-vitamiinia ja C-vitamiinia. Kivennäisaineista se sisältää natriumia, kaliumia, magnesiumia, kalsiumia ja fosforihappoa. Kokeile tehdä sellerisalaatti ja näet, kuinka miellyttävästi sen maku yllättää, tai vaikka paistettu selleri, sekin on herkullista.

Selleri on osa laihdutusruokavalioita, sillä 100g selleriä sisältää vain 19 Kcal.

Sellerillä on diureettisia ja detoksifioivia vaikutuksia. Se on luonnollinen diureetti, joka edistää virtsan muodostusta, minkä ansiosta se puhdistaa myös liikuntaelimistöä liuottamalla siinä olevia kertymiä. Siksi selleri sopii säännölliseen käyttöön ihmisille, jotka kärsivät reumatismista, niveltulehduksesta tai kihdistä.

Selleri samalla vahvistaa ruokahalua myös sappieritysten stimuloinnilla, parantaa mahalaukun toimintaa, alentaa verensokeri- ja verenpainetasoja. Korkean B-vitamiinipitoisuutensa ansiosta se vaikuttaa myönteisesti hiuksiin, kynsiin ja ihoon. On kuitenkin syytä huomioida, että ruokavaliomme ei ole yksipuolinen, sillä suuri sellerin kulutus voi häiritä kehon sisäistä tasapainoa. Kansanparantajuudessa selleriä käytetään miesten potenssin lisäämiseen.

Tuoretta selleriä käytämme salaattien, kastikkeiden, majoneesien ja mehujen valmistukseen. Keitetty selleri on osa keittojen valmistusta tai voimme paistaa sen. Terveellisimpänä pidetään raakana.

Selleriöljy virkistää meitä ja poistaa väsymyksen

Sellerin siemeniä voidaan hyödyntää myös selleriöljyn valmistukseen, joka on tarkoitettu erityisesti aromaterapiaan. Sellerille ominainen tuoksu toimi alun perin kasville suojana homeita ja bakteereja vastaan. Selleriöljyn tuoksu poistaa väsymyksen, edistää keskittymistä ja ehkäisee näin uupumusta. Selleriöljyä on hyvä myös nauttia sisäisesti, 3 kertaa päivässä 1-2 tippaa esimerkiksi leivonnaisiin tai leivän kanssa.

Jotain purtavaa selleristä

Selleritangot

Selleritankojen valmistukseen tarvitsemme:

100g selleriä

150g puolikarkea jauhoja

150g margariinia

150g edamjuustoa

150g korppujauhoja

1 kananmuna

suolaa

Raastamme sellerin ja edamjuuston pieniksi paloiksi. Lisäämme seokseen jauhot, margariinin, korppujauhot, suolan ja valmistamme taikinan. Sitten kaulimme taikinan ohueksi, sivellämme sen vatkatulla kananmunalla. Leikkaamme taikinasta tangot ja paistamme uunissa kullanruskeiksi. Tarjoillaan jäähdytettyinä.. :)