Persilja: kaksivuotinen yrtti, sadonkorjuu ja käyttö

Persilja on kaksivuotinen yrtti. Ensimmäisenä vuonna se muodostaa vain maanmyötäisten lehtien ruusukkeen ja vasta toisena vuonna kasvaa kukkiva ontto varsi, joka haarautuu yläosassa ja voi kasvaa jopa 1 metrin korkuiseksi.

Lyhyesti: Persilja (Petroselinum crispum) on kaksivuotinen yrtti: ensimmäisenä vuonna se kasvattaa lehtiruusukkeen ja toisena vuonna jopa metrin korkuisen kukkavarren. Juuri korjataan kylvövuoden syksyllä tai seuraavana keväänä, lehdet heinä–elokuussa. Suurina määrinä persiljan eteerisen öljyn apioli voi vahingoittaa munuaisia.

Elinkaari	kaksivuotinen
Kukkavarren korkeus	jopa 1 m
Juuren korjuu	kylvövuoden syksy tai seuraava kevät
Lehtien keruu	heinä–elokuu
Siementen korjuu	toisena vuonna elokuussa

Persilja (lat. Petroselinum crispum) on kaksivuotinen yrtti. Ensimmäisenä vuonna se muodostaa vain maanpinnan lehtiruskean ja vasta toisena vuonna kasvaa kukkiva ontto, yläosastaan haarautuva varsi, joka on jopa metrin korkuinen. Pääjuuri on yleensä yksinkertainen tai vain vähän haarautunut, karanmainen. Luonnonmuotojen lehdet ovat liuskaiset, ääriviivaltaan kolmiomaiset, mutta jalostuksella on syntynyt useita muotoja, joilla on syvästi jakautuneet ja eritavoin kiharat lehdet. Hedelmät ovat kaksoiskypsät. Kasvista käytetyin osa on juuri, joka korjataan kylvövuonna syksyllä tai heti seuraavan vuoden keväällä. Perusteellisen pesun ja pilkkomisen jälkeen se kuivataan tai varastoidaan viileään kellariin, mieluiten hiekkaan. Hedelmät korjataan toisena vuonna kukinnon jälkeen, eli elokuussa, lehtiruoho kerätään heinä- ja elokuussa. On olemassa kaksi lajiketta: Lehtipersiljat ja Juuripersiljat.

Persiljan käyttö kosmetiikassa

Persiljaa käytetään myös lääketieteessä. Se on korvaamaton diureettinen kasvi, jolla on myös reumanvastaisia ja nesteenpoistovaikutuksia. Persiljahautteiden liian usein juominen on kuitenkin vaarallista, koska eteerisessä öljyssä oleva apioli on myrkyllistä ja suurina määrinä vahingoittaa munuaisia. Muuten persiljaa käytetään eniten juurivihanneksena. Persiljan juuret, lehtiosat ja hedelmät sisältävät eteerisiä öljyjä. Kasvien alkuperän mukaan eteerisellä öljyllä on erilainen koostumus, se voi sisältää myristiiniä, apiolia tai allytetrametoksibentsolia. Persiljan lehtiosat sisältävät myös C-vitamiinia. Lisääntyneen hikoilun ja epäpuhtaan, finnisen ihon yhteydessä suositellaan juomaan kolme kertaa päivässä kupillinen persiljahauden. Haude valmistetaan siten, että 10 g juuria tulee 100 g vettä. Haudetta juodaan kaksi päivää viikossa. Persilja nimittäin edistää erittymistä ja puhdistaa ihoa. Vihannesmaskkeihin ei kuitenkaan lisätä raastettua juurta eikä lehtiä, koska persiljan eteerinen öljy aiheuttaa suorassa kosketuksessa ihon kanssa tulehduksia, turvotuksia ja ihottumaa.

Varoitus persiljasta! Suurina määrinä se voi vahingoittaa munuaisia!

Persiljan käyttö kosmetiikassa

Saatat myös pitää