Matalammat monivuotiset

Matalakasvuisten perennojen seos

Oikea koostumus ja lajien valinta ovat perennapenkeissä erityisen tärkeitä, koska ne tulevat täyttämään esteettisen tehtävänsä monen vuoden ajan. Perennojen istutuksen tulee aina olla epäsäännöllinen, mutta tämä ei tarkoita, että ne voidaan sijoittaa satunnaisesti. Matalat perennat sopivat etuistutukseksi korkeille kasveille, ja niitä voidaan kasvattaa myös astioissa. Matalat perennat estävät samalla rikkakasvien rehevän kasvun.

Matalakasvuisten perennojen kasvatus

• Perennojen ympärillä olevaa maata kuohkeutetaan säännöllisesti matalasti ja karsitaan rikkakasvit. Noudatamme eri lajien valotarpeita, yleisesti voidaan sanoa, että on parasta istuttaa kasvit sinne, missä ne eivät joudu alttiiksi keskipäivän auringon paahtavalle kuumuudelle. Suuren kuivuuden aikana perennat on kasteltava. Perennat, joissa on korkeampia ja heikompia kukkavarsia, sidotaan tukikeppeihin. Kuihtuneet kukinnot leikataan heti pois. Syksyllä leikataan pois kuivunut maanpäällinen osa, ja lajit, jotka talvehtivat huonosti, peitetään havuilla. Keväällä havut poistetaan pysyvien pakkasten päätyttyä. Kasveja lannoitetaan säännöllisesti.

• Useimpien perennojen kylvö suoritetaan avomaahan hyvin valmisteltuun penkkiin. Vain arkoja tai harvinaisia lajeja kylvetään kasvihuoneeseen tai lämpölavaan, mahdollisesti myös asunnossa "ikkunan taakse". Penkki kuohkeutetaan huolellisesti 10-15 cm:n syvyyteen ja äärimmäisen huolellisesti poistetaan rikkakasvit, erityisesti monivuotiset, joita on myöhemmin itävien taimien keskellä erittäin vaikea torjua. Itse kylvö suoritetaan pienillä siemenillä hajakylvönä - siemenet levitetään tasaisesti penkin pinnalle, jos ne on stratifioitu, kylvetään ne myös sen hiekan tai turpeen kanssa, johon ne on asetettu. Tämän jälkeen kylvös painetaan maahan ja peitetään irtonaisella maakerroksella.

  Kylvö kasvihuoneeseen tehdään lajeilla, jotka ovat herkkiä jäätymiselle ja ennenaikaiselle itämiselle. Menetellään käytännössä samalla tavalla kuin kylvettäessä avomaahan.

  Kylvö kasvihuoneessa tai "ikkunan taakse" tehdään kasvien kohdalla, jotka ovat herkkiä jäätymiselle ja joilla on pitkä kasvukausi, jotka on kylvettävä mahdollisimman aikaisin helmi-maaliskuussa, jotta ne ehtivät kasvaa mahdollisimman paljon syksyyn mennessä. Kylvetään ruukkuihin tai kylvöastioihin, jotka täytetään puutarhasubstraatilla kylvöjä varten. Kylvösyvyys riippuu siemenen koosta, tavallisesti se on 1-2 cm, kylvettäessä avomaahan 2-6 cm. Kylvön peittäminen tehdään substraatin ja murskatun hiekan seoksella (1:1) tai suoraan puhtaan hiekan kerroksella. Poikkeuksen muodostavat valossa itävät kasvit, joiden siemenet vain painetaan kevyesti. Itämislämpötilan tulisi olla 15-25°C välillä.

• Maaperän tulisi olla ilmavaa ja sen tulisi pidättää kosteutta. Hiekkaista maata voidaan parantaa sekoittamalla sen pintakerrokseen kompostia. Maa on siten yhtenäisempää ja kykenee imemään enemmän vettä.

• Jos lisäämme kompostiin hieman lehmänlantaa, varmistamme kasveille riittävän ravinnon. Keväällä lannoitetaan kompostilla ja Cererilla. Elokuusta lähtien perennoja ei lannoiteta.

• Kirvatuhot ja muut imevät hyönteiset ruiskutetaan Primimorilla tai Methationilla, toukkia, perhosten toukkia, kovakuoriaisia ja niiden toukkia vastaan taistellaan Methationilla. Kaikki ankeroiset leviävät maaperässä ja tartunnan saaneissa kasvinosissa. Siksi on välttämätöntä poistaa tällä tavoin vaurioituneet kasvit varovasti penkistä juurineen ja juurten ympärillä olevan maan kanssa ja tuhota kasvi polttamalla. On suositeltavaa istuttaa tällaiseen penkkiin kehäkukka eli afrikkalainen samettikukka (Tagetes), joka karkottaa ankeroiset.

  Sienitauteja, eli nokea, ruostetta, härmää ja hometta, voidaan torjua kemiallisilla ruiskutuksilla, esim. Fundazolilla. Parempi on leikata tartunnan saaneet kasvinosat ja polttaa ne. Voimakkaasti vaurioituneet kasvit on tuhottava kokonaan juurineen. Jos penkki on voimakkaasti saastunut, on parempi siirtää terveet kasvit ajoissa muualle.