Lanttu Gigant - lantun siemenet

Brassica oleracea var. Gongylodes

Kaksivuotinen kasvi, joka on kotoisin Välimeren alueelta ja Länsi-Euroopasta. Villikasvimuodosta on jalostettu monia kultivaareita, jotka ovat ulkonäöltään hyvin erilaisia: keräkaali, valkokaali, ruusukaali, lehtikaali, rehukaali, parsakaali, kukkakaali, kyssäkaali.

Kyssäkaalilla on enintään 20 cm pitkä varsi, josta kasvaa mukulan yläpuolella pitkävartisia lehtiä, ja mukulan alapuolella olevat lehdet kuolevat pois. Kyssäkaalien perusjaottelu on sinisiin ja valkoisiin, ja aikaisimmat ovat valkoiset lajikkeet. Miellyttävän makunsa lisäksi ne ovat myös rikas B-, C- ja E-vitamiinien, kalsiumin, kaliumin, seleenin, sinkin, raudan, foolihapon ja pantotheenihapon lähde. Niitä voidaan nauttia raakana, sellaisenaan hyvänmakuisena tai osana vihannes­salaatteja. Voimme keittää, hauduttaa, uunia, käyttää kesäkurpitsan tapaan taikinassa perunoiden sijasta ohukaisissa tai paistaa kolmois­paneerauksessa.

Kuinka kasvattaa kyssäkaalia

• Kasvupaikan tulisi olla kosteampi ilmasto, ei tarvitse korkeita lämpötiloja. Huolehdimme maaperän tasaisesta kosteudesta, kastelumme säännöllisesti keskimääräisellä vesimäärällä, kitkemme. Kuivuudessa mukulat puutuvat ja runsaamman kastelun jälkeen halkeilevat. Pidämme penkin maan rikkaruohoista vapaana.

• Varhaiset lajikkeet: kylvämme helmikuussa. Istutamme ne 25x25 cm etäisyydelle huhtikuun puolivälissä. Valkoiset varhaiset kyssäkaali­lajikkeet eivät kestä korkeampia lämpötiloja alkukesällä. Kevätlajikkeet peitetään istutuksessa harsokangalla.

  Kesälajikkeet: kylvämme maalis- tai huhtikuussa. Istutamme ne 25x25 cm etäisyydelle toukokuun ensimmäisellä puoliskolla.

  Myöhäiset lajikkeet: kylvämme huhti-toukokuun vaihteessa. Taimet on istutettava viimeistään elokuun puoliväliin mennessä.

• Kasvit vaativat savista tai hietasavista maata, riittävällä humus­pitoisuudella ja runsaasti käytettävissä olevia ravinteita. Optimaalinen pH-arvo on välillä 6–7,3.

• Ennen istutusta on suositeltavaa levittää maahan teollisuuslannoitteita annoksella 30–60 g/m2 ravinteiden suhteella NPK 1,5:1:2, ensimmäinen puolikas annoksesta myöhäisillä lajikkeilla tai suorissa kylvöissä annetaan istutuksen yhteydessä ja toinen kasvukauden aikana.

• Kuivuusvaurio ilmenee juurten, mukuloiden ja hedelmien halkeiluna, voimakkaammassa vauriossa kuivumisena.

  Tuholaisista kyssäkaaleissa esiintyy Peltokirkka (Phyllotreta undulata), Musta kirkka (Phyllotreta atra), Kaalikirkka (Phyllotreta nemorum) ja Kaalikoi (Brevicoryne brassicae).

  Sienisairauksista esiintyy erityisesti härmä.

• Kyssäkaalit korjataan valikoiden koon mukaan. Varhaiset yleensä silloin, kun ne saavuttavat 4 cm:n koon. Ei ole suositeltavaa korjata kasveja, jotka ovat menneet kukkimaan.