Koristeellinen maissi Mix

Zea mays - koristemaissiksi

Keitetty, suolattu tai vaikkapa paistettu. Maissi on aina erinomaista! Se on peräisin Etelä- ja Keski-Amerikan trooppisista ja subtrooppisista alueista. Kasvit kasvavat yli 2,5 metrin korkuisiksi. Juuret ulottuvat 1,5 - 3,0 metrin syvyyteen. Varsissa on 8 - 10 niveltä. Lehdet ovat vastakkaisia. Uros-kukinnoksi on röyhy, joka kasvaa varren viimeisestä nivelessä. Naaras-kukinto on tähkä. Maissityypit eroavat toisistaan pääasiassa kasvien korkeuden, tähkien muodon, jyvien värin, maun ja viljelytarkoituksen suhteen.

Sokerimaissi (Zea mays L. var. Saccharata) on merkittävä herkkuvihanneslaji. Siemenet sisältävät runsaasti sokeria, B-vitamiinia ja kuitua. Pelloilla viljellään laajasti jyvämaissia (Zea mays indentata). Tavallinen maissi (Zea mays indurata) on erikoislaji, jolla on erilaiset jyvät, jotka ovat lyhyempiä, kovempia ja pyöreämpiä. Meillä sitä ei viljellä. Popcorn-maissi (Zea mays everta) tunnetaan pääasiassa popcornin kulutuksesta. Jauhomaissi (Zea mays amylacea) sisältää pehmeitä jyviä. Sitä käytetään erikoisleipien - tortilloiden jne. - jauhon valmistukseen. Intiaanimaissi on laji, jolla on pienemmät tähkät ja monivärisiä jyviä. Kyseessä on koristemaissi, jota käytetään koristuksena.

Maissinjyvissä on runsaasti B-ryhmän vitamiineja, erityisesti tiamiinia (B1), lisäksi biotiinia (B3), pantoteenihappoa (B5) ja foolihappoa (B9). Kaikki nämä vitamiinit ovat välttämättömiä elimistömme ja aineenvaihduntaprosessiemme oikeaa toimintaa varten. Kivennäisaineista maississa on edustettuna pääasiassa rauta, magnesium, sinkki, mangaani ja seleeni, jälleen korvaamattomia hivenaineita esim. verenmuodostukseen, solujen hapettamiseen, oikeaan hormonitasoon, hedelmällisyyteen ja potensiin, terveeseen ihoon ja kauniisiin hiuksiin.

Maissin viljely

• Eri maissityyppejä ei koskaan istuteta lähekkäin, sillä voi tapahtua ristiinpölytystä ja esim. sokerimaissin jyvät menettävät miellyttävän makeuden! Kasvit vaativat lämpimiä ja kosteita maaperää. Aurinkoinen kasvupaikka. Tuuliset paikat eivät ole sopivia.

• Siemenet kylvetään huhtikuun puolivälistä toukokuun loppuun suoraan kasvupaikalle. Rivien tulisi olla noin 70 cm etäisyydellä toisistaan. Orastumisen jälkeen harvennetaan 25 cm välein. Kylvösyvyys on 60 - 90 mm (riippuen käytetystä hybridistä ja maasta).

• Vaatii lämmintä, syvää, hiekkaista savimultaa. Vaatii syvästi muokattua maaperää.

• Maissin lannoitukseen käytetään yleisesti orgaanisia lannoitteita. Sopiva on syksyinen levitys, vain kevyillä mailla voidaan sallia kevätlannoitus. Annokset N 100 kg/ha, P 25 kg/ha P2O5 ja K 90 kg/ha K2O.

  Sokerimaissi vaatii lannoitettua maata karjanlannalla tai kompostilla syksyllä annoksena 30 - 60 kg 10m2:lle. Ennen kylvöä keväällä lisälannoitetaan maa annoksella 300 g kalisuolaa ja 300 g superfosfaattia 10m2:lle.

  Herkkumaissi lisälannoitetaan kesäkuussa annoksella 200 g kalkkisalpietaria ja 250 g superfosfaattia 10m2:lle, tai kahdesti 200 g NPK-lannoitetta (kesäkuussa ja heinäkuun alussa). Sopiva on myös lehtilannoitus.

• Sienisairauksista maississa esiintyy maissinmyrkky. Kasvissa se aiheuttaa pyöreitä kasvaimia, jotka poistetaan ja poltetaan ennen kuin ne hajoavat. Ajoittain voi esiintyä myös ruostetta, jolloin niiden väli-isäntänä on hapero. Sopiva on väli-isännän hävittäminen ja kemiallinen suojaus. Kasveja käsitellään ennaltaehkäisevästi fungisideilla ja peittaamalla siemenet.

  Eläinperäisistä tuholaisista kasveissa voi esiintyä esim. maissikoi. Sen toukat vahingoittavat kasveja syömällä. Toinen tuholainen, joka ilmestyy kesä- ja heinäkuussa on maissiäkämäkärpänen. Kasveja käsitellään tuholaisia vastaan erikoisinsektisideillä.

  Maississa voi ilmetä myös virustartuntoja - kääpiökasvua, punaisia lehtiä. Tässä tapauksessa kasvit hävitetään.

• Sokerimaissi soveltuu kulutukseen maitokypsyyden ja vahakypysyyden välisessä vaiheessa. Jyvät ovat vielä pehmeitä, mutta jos niihin painetaan kynnellä, maitomainen neste ei enää vuoda ulos. Popcorn-maissi korjataan, kun siementen pinta on lasittunut ja sileä.