Kaalikasvit – vaativammat lajit

Lyhyesti: Kaalikasvit tarvitsevat syksyllä syvään muokatun maan, jossa on kompostia tai karjanlantaa, sekä riittävästi kaliumia. Kukkakaali kylvetään helmikuussa ja istutetaan 50 cm:n välein, parsakaali kylvetään kesäkuussa ja istutetaan heinäkuussa 50–60 cm:n välein. Kiinankaali kylvetään noin 15. heinäkuuta, ja se kypsyy kahdessa tai kolmessa kuukaudessa.

Kaalikasvit – vaativammat lajit

Kukkakaali, parsakaali ja kiinankaali (pekingin kaali) ovat erittäin suosittuja vihanneksia. Niiden kasvatus ei kuitenkaan ole aivan yksinkertaista. Menestyäkseen kaalikasvit vaativat ennen kaikkea oikein valmistetun maan. Syksyllä syvään muokatun, johon on sekoitettu kompostia tai karjanlantaa . Kaikki kaalikasvit tarvitsevat kasvaakseen kaliumia. Kalium annetaan maahan ennen istutusta kaliumsulfaattina.

Kukkakaali

lat. Brassica oleracea var. botrytis – kuuluu suosituimpiin vihanneksiin. Mineraaleista se sisältää fosforia, kaliumia ja kalsiumia. Sen mehevät kukinnot (kaalinpäät) sisältävät vähemmän kuitua kuin muut kaalikasvit. Viljellyistä kaalikasveista kukkakaali on yksi vaativimmista.

Kukkakaalin onnistuneeseen kasvatukseen tarvitaan:

• aurinkoinen kasvupaikka (varjossa kukkakaali ei menesty)
• lämmin ja kosteahko maa
• runsasravinteinen maa
• tiheä ja säännöllinen kastelu
• sopivan lajikkeen valinta

Kukkakaalia aikaistettaessa huolehdi maan runsaasta ravinteisuudesta ja lämmöstä. Jos esikasvatat kukkakaalia kasvilavassa, se täytyy perustaa karjanlannan päälle. Jotta sato ehtisi kypsyä, kylvä kukkakaali jo helmikuussa. Pikeeraa taimet ja kasvata niitä edelleen erikseen suuremmissa taimiruukuissa. Kun taimet siirretään penkkiin, suosittelemme peittämään ne suojakankaalla.

Esikasvatetut taimet karaistaan vähitellen. Karaistuksen jälkeen ne istutetaan penkkiin huhtikuun puolivälissä. Penkin tulisi olla muokattu, tasoitettu ja lannoitettu. Taimet istutetaan riittävän syvälle. Istutusväli on 50 cm. Kukkakaali tarvitsee jatkuvaa lisälannoitusta kompostilla tai karjanlannalla. Käytä myös teollisia lannoitteita. Ja nyt lannoituksen salainen koodi: ennen istutusta penkkeihin levitetään ammoniumsulfaattia, superfosfaattia ja kaliumsuolaa. Sen jälkeen riittää kasvukauden aikana lisälannoitus kalkkiammonsalpietarilla. Jos et halua yhdistellä näin, käytä perinteistä ja tehokasta Cererit-lannoitusta. Cererit sisältää muun muassa myös molybdeeniä. Se on erittäin tärkeää, sillä sen puute voi aiheuttaa niin sanotun kaalinpäiden tyhjäksi jäämisen. Maan runsas ravinteisuus on erittäin tärkeää!  Pienet ja hitaasti kasvavat taimet kielivät ravinteiden ja kosteuden puutteesta. Myöhään istutettu kukkakaali muodostaa kaalinpäät myöhään. Sen voi kuitenkin istuttaa uudelleen ja kasvattaa loppuun kasvihuoneessa, kasvilavassa tms.

Kukkakaalilajikkeita ovat esim. BORA – erittäin aikainen lajike. Esikasvatuksen jälkeen se sopii kasvatettavaksi penkissä. Aurinkoisella säällä lehtiä on taivutettava kaalinpään päälle, jotta ne suojaavat sitä kellastumiselta.

Parsakaali

lat. Brassica oleracea, var. italica – on meillä ehkä vähiten yleinen viljelty kaalikasvi. Sitä kasvatetaan silti helpommin kuin kukkakaalia. Kenelle parsakaali ei ole vielä tuttu – kyseessä on kaalikasvi jolla on tukeva, paksuuntunut varsi, jonka päässä on kukinto ja mehevät sivukukinnot.

Parsakaali kasvatetaan helpommin kuin kukkakaali. Miten siis lähteä liikkeelle? Missä se menestyy? Parsakaali viihtyy korkeammilla, vuoristoisilla alueilla. Sille sopii kosteampi ympäristö. Se kylvetään useimmiten kesäkuussa kylvöpenkkiin. Heinäkuussa parsakaali istutetaan, myös ensimmäisen viljelyvuoden penkkiin, 50–60 cm:n välein. Kesäkuun kylvöstä parsakaali on kypsää syyskuussa. Se korjataan leikkaamalla ensin pääkukinto, ja siihen jätetään 15–20 cm mehevää vartta. Näin siksi, että ensimmäisiin hallaöihin mennessä sivuversoista kasvaa uusia kukintoja.

Kokeile parsakaalilajiketta LIMBA – se muodostaa suuria, maukkaita kukintoja. Se sopii myös syyskasvatukseen ja tekee leikkauksen jälkeen myös sivukukintoja.

Kiinankaali (pekingin kaali)

lat. Brassica pekinensis – kuuluu kaalikasveihin, vaikka se luetaan yleensä lehtivihannesten joukkoon. Syynä lienee se, että kiinankaalia syödään enimmäkseen raakana kuten valkokaalia. Jos annat mielikuvituksen lentää, voit kypsentää kiinankaalin kuten pinaatin, varsiselleri tai valkokaalin.

Kiinankaali (pekingin kaali) on vaatimaton vihannes. Se viihtyy kosteammassa maassa. Sille sopii myös korkeampi ilmankosteus. Se menestyy korkeammilla paikoilla. Kiinankaalilla on lyhyt kasvuaika. Satoa ei siis tarvitse odottaa kauan. Se kypsyy kahdessa tai kolmessa kuukaudessa.

Kiinankaali kylvetään vasta kesällä vakiintuneena ajankohtana, noin 15. heinäkuuta. Ei ole tarpeen kylvää kiinankaalia aikaisemmin, koska pitkät aurinkoiset päivät pakottaisivat kasvin kukkimaan. Kaalinpäät eivät kehittyisi. Kasvia ei kylvetä myöskään myöhemmin. Kaalinpäät eivät ehkä ehtisi kypsyä ensimmäisiin hallaöihin mennessä.

Kiinankaalin taimet voi esikasvattaa. Ennen kylvöä penkkiin levitetään Cereritiä. Annos on 50 g/m². Taimettumisen jälkeen kasvit harvennetaan 25 cm:n etäisyydelle toisistaan. Rivit kylvetään 40 cm:n välein. Kasveja on tärkeää kuokkia ja kastella kasvun aikana! Kastelulla ja suihkuttamisella ei ole vain ravitsemuksellinen tehtävä. Kaalinpäiden tiheällä suihkuttamisella estetään kirppojen ja kaalikoin esiintymistä, sillä ne eivät viihdy kosteassa ympäristössä.

Kiinankaali (pekingin kaali) korjataan vähitellen. Jos se on ollut penkissä yli 2 kuukautta ja ensimmäiset hallaöet ovat jo alkamassa, suosittelemme peittämään sen lämpökangastunnelilla. Tai kaalinpäät voi nostaa juurineen ja antaa kypsyä lämpimässä kasvilavassa tai varastoida kellariin. Hämärämpi ympäristö ei vaikuta kaalinpäiden kehittymiseen.

Suosittu lajike on

HILTON

– kaalinpäiden paino on jopa 1 kg. Se kylvetään heinäkuun puolivälissä. Ennen ensimmäisiä halloja korjaat suuria, tynnyrinmuotoisia kaalinpäitä.

Tiedätkö salaisuuden, miten kasvatetaan täyteläisimmät kukkakaalin kukinnot?

Jaa ystävillesi Facebookissa!

Kirjoittaja: Hana Michalíková

Voisit olla kiinnostunut myös: Kukkakaali – kevyt ruoka