Villit puutarhamansikkat - lasten suosikki puutarhassa
Villit vadelmapensaat puutarhassa ovat lasten rakastama herkku. Kasvattamalla näitä makeita marjoja tuotamme lapsille suurta iloa puutarhan pensasrivistössä.
Villit marjapensaat ovat helppohoitoisia ja tuottavat runsaasti herkullisia marjoja koko kesän ajan. Lasten kanssa marjanpoiminta muuttuu hauskaksi perhepuuhaksi, joka opettaa luonnon kunnioittamista ja omavaraisuutta.
Villimarjojen kasvattamisen edut
- Helppo viljellä myös aloittelijoille
- Runsas sato koko kasvukauden ajan
- Terveellistä ja luonnollista herkkua lapsille
- Kestävä kasvi, joka palaa vuodesta toiseen
- Houkuttelee hyödyllisiä hyönteisiä puutarhaan
Villimarjapensaat sopivat erinomaisesti sekä pihoille että viljelylaatoille, ja ne menestyvät hyvin suomalaisissa olosuhteissa.
Villikarhiamarjat puutarhasta
Karhiamarjapensas (lat. Rubus) kuuluu ruusukasvien heimoon ja sisältää suuren määrän lajeja. Sen hedelmä on luumarjojen kerääntymä, joka tunnetaan nimellä karhiamarjat ja vaadelmat. Voimme kasvattaa villejä ja jalostettuja lajikkeita, joiden hedelmistä emme voi luopua sadonkorjuun jälkeen. Lajit eroavat maun, värin sekä marjojen muodon ja koon osalta, kasvit voivat olla okaiset tai okattomia. Erotamme myös lajit, joita voidaan muotoilla esim. koristeellisiksi kaariksi tai puutarhan sisäänkäynneiksi, ne voivat kiipeillä pergolan pylväiden, ulkoterassin ympärillä jne.
Karhiamarjapensaan kasvatus
Karhiamarjapensasta ja vadelmapensasta kasvatamme erityisesti makeiden hedelmien vuoksi, joita käytetään pääasiassa suoraan syötäväksi. Hedelmiä voidaan lisäksi jalostaa hilloiksi, siirappeiksi ja säilykkeiksi, kakku- ja hedelmäsalaatteihin, vartaisiin, suklaafonduehen.
Vaadelmat ja karhiamarjat ovat runsas antioksidanttien lähde, joita tarvitaan ihmisen solujen terveeseen toimintaan. Ne sisältävät runsaasti C-vitamiinia. Voimme käyttää myös lehtiä herkulliseen teehen. Lehdät teehen keräämme touko-kesäkuussa, mieluiten aamupäivällä, ennen kuin kasvissa on kukkia.
Karhiamarjapensasta voidaan kasvattaa myös siemenistä. Siemenet istutamme parhaiten hedelmäpuille tarkoitettuun kasvualustaan tai kompostiin ja peitämme muovilla. Suositellaan, että siemenet liotetaan yön yli vedessä ennen istutusta. Kasvatamme aurinkoisilla, mutta ei liian lämpimillä paikoilla. Karhiamarjapensaan joko tuomme paalissa tai istutamme kasvatettuja taimia, istutuksessa kaivamme siis kuopan 40 cm korkeudelle, leveydeltään n. 50 cm. Juuripaalin liotamme ennen istutusta noin tunniksi veteen. Kasvit istutamme, lisäämme turvetta ja kastelemme hyvin. Maanpäälliset versot karhiamarjapensaassa ovat niitä, joissa seuraavana vuonna ilmestyy hedelmiä. Siksi niitä ei eroteta karhiamarjapensaasta. Juurenniskan peitämme turpeella tai lisäämme kompostia tai murskattua olkea.
Kasvit istutamme maalis-toukokuussa. Ihanteellisesti 2-3 m etäisyydelle toisistaan penkkiin. Karhiamarjapensaalle käy hyvin myös parvekeviljely. On tarpeen valita sopivasti suurempi astia, n. 50 l tilavuus. Pohjassa täytyy olla vedenpoistoaukko. Parvekekarhiamarjoja emme jätä talveksi ulos, vaan siirrämme paikkaan, jossa ei ole pakkasta. Astian valmistelemme niin, että pohjalle laitamme kiviä, sitten kasvualustan ja turpeen seosta. Parvekekasveja tulisi lannoittaa lisäksi, mieluiten kaksiosaisella lannoitteella. Parvekekarhiamarjat tarvitsevat tuen, johon kasvavat kasvit vähitellen sidotaan. Astiassa olevat kasvit tarvitsevat paljon vettä, mutta ei liikakastelua.
Tärkeää on myös kasvien leikkaus, joka suoritetaan talvella. Leikkaamme pois kaksivuotiset haarautuneet, hedelmät antaneet oksat ja jätämme ja sidoamme rakenteeseen vain muutaman nuoren ja vahvan verson. Jos meillä on vartettu karhiamarjapensas, poistamme villit versot alustasta.
Penkissä kasvavat karhiamarjapensaat eivät tarvitse talvella suojaa. Jos kuitenkin haluamme, voimme kääriä kasvin mustaan kuitukankaaseen.
Vadelman viljely
Vadelma on rehevästä kasvava pensas. Hedelmät muodostuvat yksivuotisten versojen kasvussa, jotka kasvavat niistä toisena vuonna. Verso sitten kuolee. Vadelma vaatii aurinkoisen kasvupaikan täydellä auringonpaisteella koko vadelmien kypsymisajan. Auringonsäteilyllä on vaikutus hedelmän laatuun. Vadelma istutetaan maalis-toukokuussa, mulloksiseen, humuspitoiseeseen maaperään. Vadelma istutetaan samalle kasvupaikalle 8-10 vuodeksi. Valitsemme sen siksi huolellisesti.
Vadelmalle kaivamme kuopan, jonka halkaisija on 50-60 cm ja syvyys 40 cm. Ennen istutusta lyhennämme juuret ja lyhennetään kasvin maanpäälliset osat 1/3 pituudestaan. Istutetaan yksittäiset kasvit 0,5-1 m:n etäisyydelle toisistaan. Kasvukauden aikana on parasta kastella päivittäin. Vadelmat hedelmöittävät viime vuoden puussa, heti kun verso kuolee hedelmöinnin jälkeen, voimme murtaa sen pois talveksi. Nuoret versot voimme lyhentää talveksi sidotaan yhteen tai tukeen.
Vinkki meiltä ovat kuumat vadelmat kermavaahdon kanssa :-P