Riisi omasta ruukusta

Lyhyesti: Riisiä voi kasvattaa kotona ämpärissä tai muussa astiassa. Liota siemeniä 24–36 tuntia ja kylvä ne kostealle turvealustalle tai astiaan, jossa vesi on noin 2 cm mullan pinnan yläpuolella. Riisi tarvitsee 20–30 °C lämpöä, vähintään 6–8 tuntia auringonvaloa päivässä ja jatkuvasti vettä. Siemenet itävät noin 14 päivässä.

Riisi (lat. Oryza sativa) kuuluu heinäkasvien heimoon (lat. Poaceae). Riisi on yksivuotinen, yksisirkkaisista kasveista koostuva viljakasvi, jota viljellään lähes kaikilla mantereilla. Alkuperäisen kotimaansa Aasian lisäksi sitä viljellään Afrikassa, Amerikassa, Australiassa ja Euroopassa. Yli puolet Euroopan riisituotannosta tulee Italiasta. Lisäksi riisiä viljellään Euroopassa Espanjan itärannikolla, Portugalissa, Etelä-Ranskassa, Kreikassa, Bulgariassa ja Romaniassa. Aasiassa riisi muodostaa joillakin alueilla jopa 90 % kasvintuotannosta. Tämäkään ei kuitenkaan riitä kärkisijaan viljakasvien joukossa, maailman yleisin viljakasvi on edelleen vehnä. Yhdessä asiassa riisi on ensimmäinen, nimittäin jyvätuotannossa. Joillakin alueilla nimittäin korjataan kaksi tai jopa kolme satoa vuodessa. Suurimmat riisituottajat ovat Kiina, Intia, Indonesia, Bangladesh ja Vietnam. Tästä tuotannosta vain noin 6 % päätyy kauppaan. Suurimmat viejät ovat Thaimaa, Vietnam ja USA. Suurin tuoja puolestaan on Indonesia.

Viljeltävänä ei ole vain yhtä riisiä, kasvitieteilijät erottavat yli 20 riisityyppiä ja jalostettuja lajikkeita on olemassa kymmeniätuhansia. Yleisimmin viljellään riisiä (lat. Oryza sativa) ja afrikkalaista riisiä (lat. Oryza glaberrima). Riisi on todennäköisesti kehittynyt villiriisistä (lat. Oryza fauta), joka on eniten levinnyt Intian Ganges-joen ympäristössä. Afrikkalaista riisiä (lat. Oryza glaberrima) viljellään erityisesti afrikkalaisen Niger-joen vesistöalueella. Riisi kuuluu vanhimpiin viljeltyihin kasveihin, todisteet sen viljelystä ovat jo noin vuodelta 5000 eaa.

Riisi on lähes kaikille tuttu, mutta kuka tietää, miltä riisikasvi näyttää?

Riisi on yksivuotinen, tiheästi pensastuva viljakasvi, joka kasvaa noin 100-150 cm korkeaksi. Ontoissa varsissa kasvaa vuorottaisessa järjestyksessä noin 60 cm pitkiä ja 2 cm leveitä lehtiä. Varsi on jaettu niveliin, ja varren väri on lehtien tavoin vihreä, joka muuttuu kypsyessään keltaiseksi. Itse lehti koostuu tupesta, kielekkeestä, korvakkeista ja lehtilavan osasta. Tuppi ensin ympäröi riisivartta ja tietyssä kohdassa eroaa siitä muodostaen lehtilavan. Erotuskohdassa sijaitsevat karvalliset korvakkeet. Nämä korvakkeet putoavat myöhemmissä kehitysvaiheissa. Erotuskohdassa on myös valkoinen, kalvomainen kieleke, joka on noin 1-1,5 cm pitkä. Lehden viimeinen osa on kapea, pitkä lehtilava. Kukinto muodostaa haarovan, noin 20-30 cm pitkän röyhyn. Röyhyt koostuvat yksittäisistä kukista. Jokaisessa kukassa on yksi emi, jossa on kaksi luottia ja kuusi hedettä, mikä erottaa sen muista viljakasveista, sillä niissä on vain kolme hedettä. Hedelmä on akana, eli tiiviisti kuori- ja kalvosuomulla peitetty sivuiltaan litistynyt jyvä.

Riisin hyödyt ja käyttö

Sen lisäksi, että riisi on yksi maailman yleisimmin ihmisten lautasilla esiintyvistä elintarvikkeista, sillä on myös lääketieteellisiä käyttötarkoituksia. Sitä käytetään erityisesti ruoansulatusongelmien hoidossa, se tasapainottaa lievää ripulia ja ummetusta. Paksusuolen syövän ehkäisyyn suositellaan riisilesejen kuluttamista. Riisiä käytetään myös erilaisissa dieeteissä, ja sitä pidetään rationaalisen ravitsemuksen pääelementtinä. Riisinjyviä käytetään joko kuorittuina, kuorimattomina tai niistä jauhetaan riisijauhoja. Riisinjyvät koostuvat noin 8 - 12 % proteiineista, 2,4 % rasvoista, 68 - 72 % hiilihydraateista, 10 % kuidusta ja 4 - 5 % kivennäisaineista. Vitamiineista eniten edustettuina ovat B-ryhmän vitamiinit (B1, B2 ja B3).

Tiesitkö? Olet ehkä joskus nähnyt kuvan tai elokuvan, jossa buddhalaiset munkit kaatavat ympyrämäistä kuviota (mandalaa). Näiden mandalojen luomiseen käytetään useimmiten juuri riisiä...

Riisin viljely kotona, inspiroidu...

Riisin erikoisuus on se, että aluksi se kasvoi kuivalla maalla ja vasta mutaation myötä siitä tuli puolivesikasvi. Nykyään kylvettyä riisiä viljellään pääasiassa kastelutiloilla. Vesiviljelyn yhteydessä riisikasvustoja pidetään jatkuvasti tai suurimman osan kasvukaudesta tiettyyn korkeuteen asti veden alla. Pellot on valmistettu tätä varten erityisesti. Niihin on rakennettu erikoiset kastelukanalit ja padot. Tällaisen erikoistuneen pellon rakentaminen on erittäin kallista, minkä vuoksi siellä riisiä viljellään monokulttuurina (ei vuorotella muiden viljelykasvien kanssa). Riisin viljely samalla tontilla on mahdollista huolellisen viljelytavan ansiosta. Maaperää lannoitetaan säännöllisesti orgaanisilla lannoitteilla, rikkakasvit ja sairaat kasvit poistetaan ajoissa. Valmistetuille pelloille riisi kylvetään suoraan maaperään tai istutetaan kasvaneet taimet. Vietnamissa taimien istuttaminen on yleisempää, minkä ansiosta saavutetaan useita satoja vuoden aikana. Taimien esiviljely nimittäin lyhentää kasvukautta. Taimia kasvatetaan erityisillä penkeillä, optimaaliseen kokoon ne kasvavat 30 - 40 päivässä. 1 hehtaarille peltoa täytyy istuttaa 300 - 400 tuhatta taimea. Taimia istutetaan vähintään kolme kappaletta yhteen paikkaan. Taimet istutetaan useimmissa maissa käsin, istutuskoneita käytetään Japanissa ja Koreassa. Kasvit istutetaan 3 - 5 cm:n syvyyteen, kasvin on oltava vähintään puoliksi uppoutunut veteen.

Riisi on erittäin vaativa veden määrän suhteen, jokainen puute voi aiheuttaa vakavan kasvun ja kasvuston kehityksen häiriön. Samoin kuin riisi istutetaan käsin, useimmilla alueilla se myös korjataan käsin ns. keltaisen (vahakypsyneen) kypsyyden hetkellä. Käsin korjattaessa mekaaniset vauriot ja rakeilu minimoidaan. Leikatut kasvivarret sidotaan pieniksi lyhteiksiksi, jotka joissakin alueissa jätetään tulvitettuihin riisipeltoihin, toisilla alueilla ne viedään heti rannalle kuivumaan. Puinti tapahtuu myös useimmiten käsin, joskus käytetään myös paikallaan pysyvää puimurilaitetta. Puinnin jälkeen riisinjyvät kuivataan varastointikosteuteen. Vietnamissa voi nähdä kuivumassa olevaa riisiä myös teiden reunoilla. Mielenkiintoista on, että tulvitettuja riisipeltoja hyödynnetään joillakin Vietnamin alueilla myös kalojen ja vesilintujen kasvatukseen. Tässä on havaittavissa suurta kekseliäisyyttä ja harkintaa - kalat ruokivat veden planktonia ja hyttysten toukkia, joten ne käytännössä tuhoavat malarian levittäjiä ja lisäksi hapettavat vettä. Vesilinnut puolestaan huolehtivat puhtaudesta veden pinnan yläpuolella - poistavat kasvustosta levät ja pienet rikkakasvit. Padoilla on riittävästi vettä koko kauden ajan, joten se on sopiva paikka banaanipuiden, litsien tai sitrushedelmien viljelyyn.

Riisin viljely meidän olosuhteissamme

Riisi ei kuulu helpoimmin viljeltäviin kasveihin, mutta sen viljely on mahdollista, ja se onnistuu myös ilman tulvitettua riisipeltoa puutarhassa. Kylvä riisi normaalissa huoneenlämmössä turvesubstraatin pinnalle, jota pidetään jatkuvasti riittävän kosteana. Siementen pitäisi itää 14 päivän kuluessa. Kastele nuoret taimet riittävästi. Toinen vaihtoehto on riisin viljely vesimenetelmällä. Riisi kasvaa seisovassa vedessä, se pitää täydestä auringonpaisteesta, lämpimästä ilmasta ja lämpimästä vedestä. Näiden edellytysten noudattaminen on menestyksen kulmakivi. Viljele riisiä tällä menetelmällä ämpärissä tai muussa sopivassa astiassa. Kaada astian pohjalle substraattia ja lisää vettä niin, että vesi yltää noin 2 cm maan pinnan yläpuolelle. Ota siemenet ja kaada ne riisipeltoon, jyvät uppoavat, jolloin ne kylvetään substraattiin. Siementen pitäisi alkaa pian itää. Pidä nuoret taimet jatkuvasti vedessä.