Tyrni - tulevaisuuden kasvi

Lyhyesti: Tyrni on vaatimaton, jopa 6 metriin kasvava kaksikotinen pensas, joka menestyy aurinkoisella paikalla ilman lannoitusta ja säännöllistä kastelua. Istuta aina sekä koiras- että naaraskasveja, sopiva suhde on noin 1:6 naaraskasvien hyväksi. Marjat kypsyvät elokuun lopussa ja ensimmäinen sato tulee 2-4 vuoden iässä.

Tyrni (lat. Hippophae rhamnoides) on pensas, joka kuuluu hopeasyyläkasvien heimoon (lat. Elaeagnaceae). Tyrnin alkuperäinen kotipaikka on Kaukasus ja Keski-Aasia. Sieltä se kuitenkin levisi hyvin pian kaikkialle Eurooppaan ja Aasiaan. Ankaralla Siperialla tyrni oli yksi harvoista kasveista, joka sisälsi suuren määrän C-vitamiinia.

Tunnettuja olivat myös sen muut suotuisat vaikutukset, minkä vuoksi sitä käytettiin siellä runsaasti lääketieteen alalla. Lääkinnällisten vaikutustensa ansiosta alkuperäisasukkaat kutsuivat tyrniä "Siperian ihmeeksi" tai "pohjoisen sitruunaksi".

Nykyään lähes ihmeenomaisia tyrnin vaikutuksia alkaa löytää uudelleen myös moderni yhteiskunta, ja siksi sitä kutsutaan usein "tulevaisuuden kasviksi". Tyrnin synonyyminen nimi on kapealehtinenturni. Erityisesti Venäjältä on peräisin monia uusia jalostettuja tyrnilajikkeita.

Näitä ovat esimerkiksi "Jantarnaja", "Velikan", "Zolotoj počatok", mutta myös "Krasavice" ja "Sluníčko". Tyrnin latinalaisen nimen - Hippophae - alkuperä on vanhassa kreikassa ja käännettynä se tarkoittaa kimaltelevaa hevosta. Muinaiset kreikkalaiset väittivät, että hevoset, jotka laidunsivat alueilla, joissa tyrniä kasvoi, olivat huomattavasti kiiltäväturkkisempia kuin muut hevoset.

Miltä tyrni näyttää?

Tyrni on piikikäs, lehtensä pudottava kaksikotinen pensas, joka kasvaa jopa 6 metrin korkeuteen. Tyrnin lehdet ovat vuorottaiset, keihäsmäiset ja ehytlaitaiset, 3-8 cm pitkät. Molemmilta puolilta ne on peitetty hopeanvärisillä hilseillä. Koska tyrni on kaksikotinen kasvi, uros- ja naaraskasvit eroavat ulkonäöltään toisistaan.

Urossilmut ovat 2-3 kertaa suuremmat kuin naarassilmut. Uroskukat ovat terälehdetömiä. Kukka koostuu suppilomaisesta verhiöstä, jossa on kaksi verhiön liuskaa, jotka kätkevät emimen. Uroskukat ovat vihertävän hopeanhohtoisia.

Naaraskukat kukkivat keltaisina, sisältävät neljä hedettä, jotka koostuvat pitkänomaisista ponnista ja lyhyistä langoista. Tyrnin hedelmät, joiden vuoksi tätä pensasta useimmiten viljellään, ovat luumarjamaisia, pallomaisia, ellipsoidisia tai munanmuotoisia. Ne kasvavat 0,5-1 cm:n kokoisiksi. Hedelmät ovat keltaisia, oransseja tai punaisia.

Hedelmäliha on oranssinvärinen ja öljymäisen rakenteisen. Hedelmien maku vaihtelee eri lajikkeissa happamasta karvaaseen tai makeahkoon. Tyrnin hedelmät kypsyvät elokuun lopussa ja koristavat pensasta aina talveen saakka.

Tyrniä käytetään usein rinteiden vahvistamiseen, koska sen juuret ovat vain pinnallisia, kasvavat 10-60 cm syvyyteen ja haarautuvat pikemminkin horisontaalisesti. Juuriin muodostuu juurimykyjä, jotka sisältävät typensitojatyppisiä bakteereja, jotka sitovat ilmakehän typpeä kasvin aineenvaihduntaan. Näin kasvi selviää myös erittäin karkeissa olosuhteissa ilman lannoitusta.

Tyrninviljely

Tyrni kasvaa lähes kaikkialla, parhaiten se menestyy aurinkoisella paikalla keveässä, hiekkapohjaisessa ja läpäisevässä kalkkirikkaassa maassa. Voit kuitenkin kasvattaa sitä myös kosteammalla paikalla, se kestää myös lievästi suolaista maata. Koska tyrni on kotoisin Kaukasukselta, sillä ei ole ongelmia selviytyä kylmistä talvistamme. Jäätymistä voi tapahtua poikkeuksellisesti pitkäkestoisten äärimmäisten pakkasten aikana kostean kasvupaikan viljelyssä.

Tyrni on kaksikotinen kasvi, joten istuta aina samalle paikalle sekä koiras- että naaraskasveja!!! Sopiva suhde on noin 1:6 naaraskasvien hyväksi. Voit istuttaa tyrniä sekä yksittäisinä kasveinä (parina) että pensasryhmänä. Suurempaa ryhmää istutettaessa huomioi, että kasvit kasvavat laajoiksi ja niissä on piikkejä, joten istuta ne riittävän välein, jotta pääset myöhemmin ongelmitta kypsiin hedelmiin.

Tyrnillä voit istuttaa myös hedelmättömät ja rappeutuneet maat. Sitä voidaan käyttää myös rinteillä ja vesistöjen rannoilla, joita haluat vahvistaa. Tyrniä ei tarvitse kastella, yleensä se pärjää sadeveden kanssa, vain pitkäkestoisen kuivuuden aikana voit antaa sille hieman lisävettä.

Lannoitus ei myöskään ole tarpeellista, ravinteiden saannista huolehtivat juurimykyissä elävät typensitojatyppisten bakteerit. Yli kymmenen vuotta vanhoilla kasveilla kasvu vähenee asteittain, joten tee uudistusleikkaus kolmevuotiseen puuhun asti. Kun saat hedelmäsadon, muista korjata ne ajoissa, koska ylikypsien hedelmien arvokkaat aineet vähenevät. Tyrni alkaa tuottaa satoa noin 2-4 vuoden iässä.

Tyrninviljely siemenistä

Voit kasvattaa tyrniä myös siemenistä. Se ei ole, kuten aikuisen pensaan kasvatuskaan, mitään monimutkaista. Tee kylvö mieluiten keväällä, jolloin ilmasto- ja lämpötilaolosuhteet ovat parhaat.

Siemenet eivät ole vaativia maan suhteen, mutta emäksiset, kevyemmät maat ovat sopivampia. Voit kylvää siemenet suoraan lopulliselle paikalle maahan tai esikasvataa taimet ruukussa. Lopulliselle paikalle kylvettäessä poista ensin rikkakasvit ja kuohkea maa. Ihanteellinen lämpötila kylvölle on vähintään 17 °C. Esikasvatuksessa onnistumisen todennäköisyys on suurempi, koska voit helpommin ylläpitää ihanteellista lämpötilaa eikä nuorten taimien fyysistä vaurioitumista esim. lemmikkieläinten toimesta uhkaa...

Kastele nuoria taimia maltillisesti, ne sietävät kuivuutta paremmin kuin liiallista kosteutta. Huomioi, että ne tarvitsevat riittävän suuren ruukun, jotta juuristo voi kehittyä hyvin. Istuta täysikasvuiset tyrninaiset taimet kasvupaikalleen, varo kuitenkin, ettei juuripakka kuivu ennen kuin kasvi on juurtunut hyvin. Vaikka tyrni muuten sietää kuivuutta erittäin hyvin, se vaatii juurtumisen aikana säännöllistä kastelua.

Tyrninmarjoihin kätketty vitamiiniaarre

Tyrninmarjat sisältävät suuren määrän vitamiineja ja hivenaineita. Lukumääräisesti hyvin edustettuna on B-vitamiiniryhmä. Tyrninmarjat sisältävät vitamiineja B1, B2, B3, B6, jotka auttavat pitämään keskushermoston tasapainossa. Lisäksi B9-vitamiinia, joka tunnetaan foolihappona ja joka tukee verenmuodostusta sekä sikiön kasvua ja kehitystä.

C-vitamiinia tyrnissä on todella paljon – kerrotaan, että jopa 10 kertaa enemmän kuin appelsiineissa. Tutkijat väittävät jopa, että yksi ainoa marja voi kattaa C-vitamiinin suositellun päivittäisen annoksen. Suuri etu on myös se, että C-vitamiini säilyy myös tyrnistä valmistetuissa tuotteissa.

Marjoissa oleva D-vitamiini edistää luiden oikeaa kasvua ja kehitystä sekä säätelee kalsiumin ja fosforin määrää veressä. Tyrni on ykkönen E-vitamiinin sisällössä – se sisältää sitä eniten kaikista kasvikunnan hedelmistä. E-vitamiinia käytetään miesten hedelmättömyyden, lihaksen dystrofian ja sydän- ja verisuonihäiriöiden hoidossa. Mainitsemisen arvoista on myös K-vitamiinin läsnäolo, joka edistää veren hyytymistä.

Karotenin, josta muodostuu A-vitamiini, sisältö tyrnissä vastaa porkkanaa, jota pidetään yhtenä sen rikkaimmista lähteistä. Vitamiinit ovat tyrninmarjoissa tasapainoisessa suhteessa, mikä on syy niiden poikkeukselliseen parantavaan voimaan.

Yliannostuksessa voi esiintyä närästystä tai mahdollisesti oksentelua öljyn sisäisen käytön aiheuttaman sietämättömyyden seurauksena. Nämä vaivat ovat kuitenkin hyvin epätodennäköisiä.

Tyrninä parantavat vaikutukset ja käyttö

Tyrninän parantavat vaikutukset tunsivat kansanparantajat Siperiassa, Mongoliassa ja Kiinassa jo kauan sitten. He käyttivät sitä keuhko-, maksa-, ruoansulatus- ja nivelsairauksien hoitoon. Perinteisessä tiibetiläisessä lääketieteessä sitä annetaan sydän- ja verisuonisairauksissa sekä myrkytyksissa. Tyrninmarjoja käytetään hypovitaminoosin ja avitaminoosin hoidossa.

Niiden nauttiminen auttaa parantamaan terveydentilaa potilailla, jotka ovat toipuneet tartuntataudeista ja leikkauksista. Myös henkilöiden, joilla on ruoansulatusongelmia ja sappirakon vaivoja, tulisi sisällyttää ne ruokavaliooonsa. Tuoreita marjoja käytetään kaikentyyppisten flunssien, influenssan, nielurisantulehduksen, päänsäryn sekä sukupuolielinten sairauksien ja virtsatietulehdusten hoitoon. Niiden käyttö on suositeltavaa lisääntyneen stressin, työ- tai urheilukuormituksen aikana.

Marjojen mehua käytetään tukihoitona vähentämään mahalaukun happojen happamuutta. Tyrni-siirapit ja -mehut auttavat pitkäaikaisesti parantamaan suorituskykyä, muistia ja ajattelun keskittymistä. Hyvin tehokas on myös tyrniöljy, joka lisää kehon vastustuskykyä ja täydentää vitamiinien ja kivennäisaineiden puutetta elimistössä. Tyrniöljy pystyy uudistamaan kudoksia, hoitamaan palovammoja ja suonikohjuja.

Kuivatuista lehdistä tehtyä juomaa käytetään nuhakuumeeseen. Lehtiä käytetään perinteisessä lääketieteessä myös reuman ja kihdin hoidossa. Jos haluat hidastaa hiustenlähtöä ja vahvistaa hiuksia, huuhtele ne säännöllisesti tyrnilehtien keitoksella. Viime aikoina on saatu ensimmäisiä myönteisiä tuloksia kohdunkaulan syövän hoidossa. Merkittävää on myös alkaloidin hippophaeinin sisältö, joka muuttuu kehossa serotoniniksi, joka on tärkeä yleiselle elinvoimalle ja auttaa suojaamaan elimistöä masennukselta ja kasvaimilta. Tyrniä käytettäessä ei ole toistaiseksi ilmennyt haittavaikutuksia eikä vasta-aiheita tunneta.

Venäläiset kosmonautit käyttivät tyrniöljyä vitamiinilisänä ja säteilysuojana avaruuslennoillaan.