Chilli-paprikat siemenestä

Tämä opas on tarkoitettu kaikille, joita on kiinnostanut ajatus chilipaprikan kasvattamisesta. Ehkä et ole koskaan aiemmin kasvattanut niitä, ehkä et ole aiemmin kasvattanut mitään kasvia lainkaan. Pienen internethaun jälkeen olet täysin kyllästynyt neuvoihin ja tietoihin; epävarma siitä, mistä aloittaa.

Verkkosivusto "thechileman" ei ole tarkoitettu ammattiviljelijöille, mutta kun alamme puhua oppaissa vermikuliitista ja lämmitettävästä kylvölaitteesta, alat luultavasti miettiä, sopiiko chilipaprikan kasvattaminen ylipäätään sinulle.

Ole hyvä, älä anna tämän lannistaa sinua, tässä on helpompi tie. Kyllä, me mieluusti ituutamme siemenemme, käytämme lämmitysmattoja, hyödynnämme multaseoksen kuivatusta perliitillä. Mutta sinun ei tarvitse tehdä kaikkea tätä. Voi olla uskomattooman helppoa kasvattaa Chili-kasveja. Siksi tässä on oppaamme aloitteleville viljelijöille tai niille, jotka eivät halua rasittaa itseään monimutkaisilla asioilla...

Paprikan siemenet

Jotta voit kasvattaa ensimmäiset Chili-paprikasi, tarvitset ensin siemenet (chilipaprikan siemenet). On monia upeita paprikavaihtoehtoja, joista voit valita. Mutta täydellisille aloittelijoille, jotka haluavat taata, että näkevät pian Chili-palot, on luultavasti parasta valita Capsicum Anuum, joka useimmiten kasvaa nopeammin. Voit ostaa niitä paikallisesta puutarhakeskuksesta tai osiostamme nimeltä palkojen ystävät, jossa löydät suositellut siementoimittajat. Tai jos haluat, se on niin helppoa, riittää kun käyt yksinkertaisesti paikallisessa supermarketissasi, ostat muutaman paprikan ja otat niistä siemenet.

Siementen itäminen

Itäminen on luultavasti eniten keskusteltu vaihe Chili-paprikoiden kasvattamisessa, joka tarjoaa eniten vaihtoehtoja. Nyt kun sinulla on siemenesi, temppu on muuttaa ne kasveiksi. Tämän muutoksen ensimmäinen vaihe on antaa chili-siementen itää. Tärkeimmät vaatimukset itämiselle ovat lämpö, kosteus ja riittävä happi. Voit itää siemenet missä tahansa, paperipyyhkeestä mineraalivillakuutioihin, mutta paras kasvualusta on multa.

On melko sama, mitä käytät maan pitämiseen. Oli se sitten kylvölaite tai yksinkertainen muovirasia, johon olet tehnyt pieniä kuivatusaukkoja sen pohjaan, jotta estetään veden liotus maassa. Kylvä siemenet maan pinnalle ja peitä ne sitten lisää mullalla. Mutta vain niin, että siemenet ovat juuri pinnan alapuolella, noin 3 millimetriä. Siemenillä on nimittäin varastossa vain sen verran voimaa, että ne itämällä pääsevät enemmän valoon, joten jos kylvät ne liian syvälle, niillä ei ole riittävästi voimaa saavuttaa maan pintaa.

Jotta siemenet saisivat kosteutta, sinun täytyy kastella maan pintaa. Ei liikaa – pidä maa kosteana, ei märkänä. Viimeinen ainesosa on lämpö. Tässä vaiheessa valoa ei tarvita, ihanteellinen paikka on vaikkapa pyykinkuivauskaappi, jossa on lämmin ilma (tai vastaava paikka), esimerkiksi jonnekin patterin yläpuolelle tai minne tahansa, missä on lämmintä. Pidä kuitenkin mielessä, ettet halua paistaa niitä – liika lämpö vähentää myös maan kosteutta.

Onnistuiko itäminen?

Siemenillä kestää nyt muutamasta päivästä useisiin viikkoihin, ennen kuin ne työntyvät pintaan – riippuen lajikkeesta, jota kasvatat. Kärsivällisyytesi palkitaan, kun ne puhkeavat pintaan.

Näiden kasvien taimet ovat erittäin herkkiä ja arkoja, joten parasta on olla koskematta niihin. Lämpö ja kosteus ovat edelleen tärkeitä, mutta tärkeimmäksi tekijäksi nousee nyt erityisesti valon määrä, jonka taimet saavat. Siksi sijoita kasvisi eteläikkunaan tai lämpimään kasvihuoneeseen, jos sinulla on siihen mahdollisuus.

Nuorten taimien siirtäminen

Chilli-kasvit muodostavat yleisesti lehtiä pareittain. Ensimmäistä paria kutsutaan siemenlehdiksi, seuraava pari on ensimmäinen oikea lehtipari. Heti kun taimesi ovat muodostaneet nämä lehdet, ne täytyy siirtää isompaan astiaan, jotta niillä on riittävästi tilaa kasvaa. Ruukkuja on helppo saada ja ne ovat halpoja.

Koolla ei ole väliä, mutta monet aloittavat noin 10 cm halkaisijaltaan olevalla muoviruukulla ja siirtävät asteittain, kun juuret alkavat työntää läpi tyhjennysreikien. Pitämällä ne pienessä astiassa voit hallita Chilli-kasvisi kokoa. Voit olla tyytyväinen myös 15 cm:n ruukkuun, jotta kasvisi voi seisoa kauniisti keittiön ikkunalaudalla, tai jotta voit katsella tyhjää oluttuoppiasi paikallisen pubisi taustalla.

Oikea ravinto

Toinen musta magia Chilli-paprikoiden kasvatuksessa on keinolannoite. Useimmat tyytyvät NPK-seokseen, jossa on typpeä, fosforia ja kaliumia. Liikaa typpeä voi kuitenkin aiheuttaa sen, että kasvisi ovat täynnä lehtiä ilman hedelmiä, ja liian vähän taas sen, että taimesi keltaistuvat ja lakastuvat. Mutta sinun ei tarvitse välittää keinolannoitteesta, jos et halua. Oikea tasapaino valossa ja vedessä on todella kaikki, mitä kasvisi oikeasti tarvitsevat. Niin kauan kuin maa on enemmän tai vähemmän sopivaa, kasvit pystyvät saamaan siitä kaikki tarvitsemansa ravinteet.

Chilipaprikan kukkii ja alkaa tuottaa satoa

Kun kasvisi alkavat kukkia, työ alkaa. Kukista kehittyvät hedelmät. Voit lukea paljon tietoa siitä, kuinka parhaiten pölyttää chilikasvien kukkia, mutta usko meitä, tämä todella toimii – kun kasvillasi on jo useita avautuneita kukkia, riittää että hierot sormilla kukkasten keskiosaa pölyttääksesi ne ja toista tämä useita kertoja jokaiselle kukalle. Tämä auttaa saamaan siitepölyn emiin ja käynnistää kemiallisen reaktion, joka tarvitaan hedelmien muodostumiseen.

Kypsät chilipaprikan

Jos kaikki menee hyvin, terälehdet alkavat vähitellen pudota, kun kukkien keskiosa alkaa hieman kasvaa. Tämä on vaihe, jolloin chilipaprikan alkavat kasvaa. Riippuen valitsemastasi lajikkeesta, chilipalot alkavat muotoutua ja päätyvät lajikkeelle tyypilliseen muotoon. Jos jatkat kasvin hyvää hoitoa, se jatkaa hedelmien tuottamista syksyyn ja mahdollisesti sen jälkeenkin.

Huomioithan, että tämä on todella perus ABC chilipaprikan kasvattamiseen. Tämä opas on luotu näyttämään ja vakuuttamaan sinulle, kuinka suhteellisen helppoa chilipaprikan kasvattaminen on, vaikka sinulla ei olisi mitään aikaisempaa kokemusta.

Kylvöopas eli miten käsitellä siemeniä

Terveet siemenet ovat lepotilassa olevia eläviä organismeja. Jotta saisit parhaan tuloksen siemenistäsi, on hyödyllistä ymmärtää hieman niiden tarpeita. Chileman opas keskittyy kaikkiin chilikasvien kylvöön liittyviin näkökohtiin, erityisesti neljään perusvaatimukseen, jotka tarvitaan jotta siemenet onnistuneesti päättävät lepokauden: siementen elinkyky/kosteus/lämpötila/kasvualusta.

Milloin kannattaa aloittaa kylvö?

Vastaus tähän kysymykseen riippuu siitä, aiotko kasvattaa kasvejasi sisällä vai ulkona. Jos sisällä, missä voit käyttää keinovaloa, voit aloittaa kylvön milloin tahansa. Jos lopulta suunnittelet siirtäväsi nuoret kasvisi ulos, paikalliset ilmasto-olosuhteet, erityisesti lämpötila ja luonnonvalon taso, määräävät sopivan aloitusajankohdan. Chilessä aloitetaan siementen kylvö kotona 4–6 viikkoa ennen viimeistä pakkasta. Iso-Britanniassa tämä on yleensä helmikuun alusta maaliskuun puoliväliin. Monet lajikkeet tarvitsevat vähintään 6–9 kuukautta kasvaakseen täyteen kokoon ja tuottaakseen hedelmiä. Kun siis aloitat helmikuussa, sinulla on runsaasti upeita paprikoita heinäkuusta lokakuuhun.

Siementen itävyys

Taimienne terveys riippuu suuresti alkuperäisten siementen laadusta. Ostakaa siemenet vain tunnetuilta toimittajilta, kuten esimerkiksi niiltä, jotka on mainittu Chileman tietokannassa. Parhaat toimittajat käsittelevät siemenet valmisteilla tautien mahdollisuuden eliminoimiseksi. Jos käytätte siemeniä, jotka ovat peräisin edelliseltä kasvukaudelta, oikea kerääminen ja siementen oikea säilytys vaikuttaa myös merkittävästi niiden itävyyteen.

Katso Chilemanin opasta siementen keräämisestä lisätietoja varten. Säilytettyjä siemeniä tulisi testata säännöllisesti niiden itävyyden tarkistamiseksi. Voimme vain suositella siementen tarkistamista ennen niiden kylvämistä, jotta lisäätte mahdollisuutta kasvattaa terveitä taimia. Teidän tulisi hylätä kaikki, jotka ovat epämuodostuneita, halkeilleita tai väriltään muuttuneita. Tummat täplät siemenissä voivat olla merkki taudista.

Itävyystesti

Itävyystesti on hyödyllinen menetelmä, joka tarkistaa äskettäin ostettujen tai säilytettyjen siementen elinkelpoisuuden. Ennen tämän testin käyttöä yrittäkää selvittää hieman enemmän itämisvaatimuksista ja ajasta, jonka valitsemanne lajike tarvitsee alkaakseen kasvaa, erityisesti jos kyseessä on lajike, josta teillä on vähän kokemusta. Jotkin lajit, erityisesti Chinense ja luonnonvaraisesti kasvavat lajikkeet, ovat esimerkiksi tunnettuja chili-viljelijöiden keskuudessa heikosta itämisprosentistaan ja pitkistä itämisajoistaan. Kärsivällisyyttä tarvitaan myös siksi, että jotkin lajikkeet, kuten esimerkiksi Habanero ja Tepin, voivat alkaa itää vasta 6 viikon kuluttua.

Aloittaaksenne itävyystestin levittäkää muutama siemen kostealle keittiöpyyhkeelle tai nenäliinalle, jossa on normaali ruudukkomalli (jotta laskeminen olisi helpompaa). Mitä enemmän siemeniä käytätte, sitä tarkempi testi on. Peittäkää siemenet toisella paperiarkkilla, taittakaa se varovasti ja asettakaa sen sisään johonkin, joka pitää kosteuden, esimerkiksi puhtaaseen muovipussiin, jossa on suljettava lukko. Säilyttäkää ne sitten tässä pussissa tasaisessa lämpötilassa jossakin lämpimässä paikassa, esim. lämpimällä ilmalla vaatekaapissa (tai vastaavassa paikassa), tai lämpömatolla.

5-10 päivän kuluttua laskekaa ja ottakaa pois itävät siemenet. Palauttakaa siemenet lämpimään paikkaansa ja laskekaa itämisprosentti (niiden siementen prosenttiosuus, jotka itävät kaikista testatuista). Jos seuraavan muutaman viikon aikana mitkään siemenet eivät ala itää, voitte olla melko varmoja, että kaikki elinkelpoiset siemenet, jotka testattiin ja joiden pitäisi itää, ovat itäneet.

Muista, että hyvä itävyys ei tarkoita, että sinulla olisi paljon terveitä, rehevän kasvuisia kasveja. Ne voivat kyllä itää välittömästi lämpimällä paperipyyhkeellä, mutta niiden voi olla vaikea kasvaa aikuisiksi. Nuoret taimet, joilla on alhainen elinvoima, ovat alttiimpia mutaatioille tai sairauksille. Varmistaaksesi, että sinulle kasvaa vähintään yksi esimerkkikappale jokaisesta lajikkeesta, sinun tulisi kylvää vähintään puoli tusinaa siementä.

Huomaa, että heti kun siemenet alkavat itää, ne tarvitsevat paljon valoa jatkaakseen kasvuaan. Jos riistät niiltä hyvän valon (olipa se keinotekoista tai luonnollista), sinulla on paljon pitkiä, venyveitä taimia. Useimpien kaupallisten siementoimittajien toimittamien siementen itävyyden tulisi olla yli 80%. Siemenillä, joiden itävyys on alle 50%, tulisi suorittaa testi uudelleen, ja jos huono itävyys jatkuu, ilmoita asiasta kyseiselle siementoimittajalle.

Itävyyden parantaminen

Chili-kasvattajat ja siemeniä toimittavat yritykset käyttävät erilaisia tekniikoita itävyyden parantamiseksi. Yleisimmin käytettyjä ovat fyysinen skarifikaatio ja kemiallinen esiliottaminen:

• Fyysisen skarifikaation tarkoituksena on joko poistaa osa siemenestä tai ohentaa siemenen ulkokuorta, mikä auttaa niiden itämisessä. Tämä voidaan tehdä joko terävällä veitsellä tai hiekkapaperilla.

• Kemiallinen skarifikaatio (esiliottaminen) sisältää joko siemenen ulkokuoren pehmentämisen tai linnun ruoansulatuskanavan kemiallisen prosessin jäljittelyn, luonnollisen tavan edistää siementen itämistä. Tämä on alue, jolla esiintyy eniten myyttejä ja tarinoita Chili-kasvattajien keskuudessa ja joka tarjoaa erilaisia ratkaisuja siementen liottamiseen, aina erilaisten kemiallisten aineiden käytöstä, epätavallisten hormonien, kuten gibberelliinihapon (GA3), käytön kautta tavallisempiin ratkaisuihin, kuten liottamiseen vesijohtovedessä, heikossa teessä tai jopa kyyhkysen ulosteessa.

The chileman havaitsi, että siementen yksinkertainen liottaminen tavallisessa vesijohtovedessä yön yli siemenen ulkokuoren pehmentämiseksi on useimpien lajikkeiden kohdalla yhtä tehokasta kuin mitkään muut nykyisin muodikkaat kemialliset keinot.

Voimme estää mahdollisia sairausongelmia huuhtelemalla ne myös etikassa, mikä vähentää tällaisen ongelman mahdollisuutta. Chileman on myös huomannut suurta itämismenestystä, erityisesti villisti kasvavien ja kiinalaisten lajien kohdalla, jos käytämme tee-menetelmää tai kyyhkysen ulostemenetelmää, vaikka siemenet sitten myöhemmin haisevatkin!

Teemenetelmä

Sanotaan, että tämän menetelmän menestyksen takana ovat teessä olevat tanniinit, jotka pehmentävät siemenen kuorta. Mikä tahansa tee tarjoaa meille tämän palvelun, mutta useat viljelijät ovat testanneet, että erityisesti kamomillatee on erityisen hyvä. Tämä johtuu sen sienilääkkeellisistä ominaisuuksista, jotka auttavat vähentämään mätänemisen mahdollisuutta.

1. Poista teepussi ja juo tee.

2. Keytä toinen kuppi teetä samalla teepussilla ja anna sen hautua muutaman minuutin ajan. Nyt sinulla on valmis heikko teemenetelmä.

3. Aseta siemenet kahden talouspaperin palan väliin, aseta se lautaselle ja kaada paperille riittävästi teetä, jotta paperi imee veden (juo jäljelle jäänyt tee).

4. Taita talouspaperi varovasti ja aseta se yön yli lämpimään paikkaan.

5. Kaiken tämän kovan työn jälkeen keytä itsellesi palkinnoksi toinen kuppi teetä.

Kosteus

Itämisprosessin aikana siemenet imevät vettä ja alkavat paisua, kunnes pienet taimet puhkeavat siemenen kuoresta ja alkavat tuottaa omaa ravintoaan fotosynteesin avulla. Vaikka kosteus on välttämätöntä itämisprosessille, kasvun edistäjän tulisi olla erityisesti kostea, mutta huomio, ei märkä. Ympäristö, joka on pikemminkin suoraan märkä ja suomainen, vedellä läpimärätty, edistää kuolemista ja hometta ja siemenet todennäköisesti pikemminkin mätänevät kuin itävät.

Maaperän lämpötila

Chilli-kasvit tarvitsevat samoin kuin niiden geneettinen sukulainen tomaatti satoa lämpimän sään sesonkina. Tämä tarkoittaa, että ei vain kostea ympäristö, vaan myös riittävä lämpö on tarpeen, jotta Chilli-siemenet keskeyttävät lepokautensa.

Kuitenkin jopa optimaalisissa olosuhteissa itämisprosessi voi olla hidasta ja epäsäännöllistä, koska lepokauden aste vaihtelee huomattavasti eri lajien välillä.

Jotkut trooppista alkuperää olevat lajit, erityisesti Chinense-lajit ja villinä kasvavat lajikkeet, ovat taipuvaisia pitkään lepokauteen, mikä ilmenee niiden hitaissa itämisajoissa (usein yli 6 viikkoa) ja korkeammissa maaperän lämpötilavaatimuksissa (75°F-90°F). Toisaalta yksivuotisten lajien siemenet, joihin kuuluvat esimerkiksi keltapaprikat ja monet koristeellisista lajikkeista, ovat paljon vähemmän lepokaudessa ja itävät helposti jopa alhaisemmissa lämpötiloissa (50°F-75°F).

Lajikkeesta riippumatta perusääntönä tulisi pitää erityisesti lämpötila välillä 75°F-90°F (24°C-32°C), optimaalisen lämpötilan ollessa noin 85°F. Valo ei ole ratkaiseva tekijä itämisprosessin aikana, mutta lämpö on ehdottoman keskeinen. Siemenkasvattaja, sisäänrakennettu lämpimällä ilmalla toimiva pyykinkulmakaappi (tai vastaava paikka), jääkaapin yläosa tai vanhan sähköpeiton sisäpuoli – kaikki nämä ovat sopivia paikkoja hyvien itämisolosuhteiden luomiseen.

Ainekset ovat tärkeitä

Kaikilla Chilli-viljelijöillä on oma tarkoin varjeltu sekoituksensa maaperän yhdistelmästä. Kuka voisi heitä syyttää, kun kasvua tukevien kasvualustojen yhdistelmien valtava määrä tarjoaa niin paljon vaihtoehtoja. Turve ja savi, perussekoitus; perliitti (tulivuorituhkan muoto), vermikuliitti (lämmöllä laajennettu kiille), mineraalivillakuutiot ja hydroponia – nämä kaikki ovat yleisesti käytettyjä vaihtoehtoja. Joten mikä on paras? On luultavasti helpompi luetella kaikki 3500 varianttia, joita on olemassa chileman-tietokannassa, kuin löytää vastaus tähän kysymykseen!

Monet kokeneet viljelijät luottavat hydroponiaan (kasvien kasvatus kemiallisen liuoksen avulla maan käytön sijaan), ja sillä on monia etujaan. Yksi haitoista on kuitenkin niiden hinta. Perinteinen maaperäpohjainen kasvualusta on paljon saatavampaa aloitteleville viljelijöille, joten chileman päätti keskittyä tählle alueelle.

Chilli-paprikat suosivat kasvua vaaleassa, hyvin kuivattavassa maassa, jossa pH-taso on noin 6 (lievästi hapan). Samoin kuin riittävä lämpö ja kosteus, myös riittävä ilma on tarpeellinen, jota erityisesti nuorten kasvien juuret tarvitsevat. Perliitin tai vermikuliitin lisääminen steriiliin maaperän sekoitukseen voi myös auttaa estämään maan tiivistymistä ja parantamaan maaperän tuuletusta.

Kun aloitat kylvämisen, sinun tulisi myös välttää sellaista maaperän sekoitusta, joka on runsas lisätyistä suoloista, luujauhosta tai muista keinotekoisista lannoitteista, koska ne voivat polttaa hauraita nuoria juuria. Chileman uskoo myös, että ympäristöä tulisi suojella, ja siksi suosittelee maksuttoman turvekompostin käyttöä aina kun mahdollista.

Mitä tahansa maaperän sekoitusta käytätkin, turvekomposti, johon on lisätty riittävästi kosteutta vermikuliitin, perliitin tai teräväreunaisen hiekan kanssa, takaa, että taimillasi on hyvä perusta onnistuneeseen elämään.

Paras maaperän sekoitus:

Sekoita viisi osaa maksutonta siementurvesekoitusta yhteen osaan vermikuliittia ja yhteen osaan perliittiä. Kun aloitat kylvämisen, käytä vain tuoreita siemenkomposteja. Älä käytä puutarhasta peräisin olevaa maata tai aiemmin avattua sekoitusta, joka on viettänyt puolet elämästään varastoituna autotallissa.

Molemmat todennäköisesti sisältävät rikkaruohoja, kovakuoriaisia ja sienimäisiä taudinaiheuttajia, jotka voivat tappaa pienet taimesi lähes välittömästi itämisen jälkeen. Loppujen lopuksi steriili multaseos ei ole kallista ja on helposti saatavilla missä tahansa puutarhakeskuksessa. Jos todella haluat käyttää puutarhamultaa tai vanhaa multaa, tarkista, että multa on puhdistettu rikkaruohoista ja steriloi se rajoittaaksesi ei-toivottujen maaperän organismien esiintymistä.

Voit steriloida mullan kaatamalla sen päälle kiehuvaa vettä tai paistamalla sitä 180°F:ssa uunissa 45 minuuttia. Kuitenkin ottaen huomioon hajun ja siihen liittyvät hankaluudet, miksi vaivautua! Mahdolliset siementarjottimet tulisi myös puhdistaa huolellisesti kiehuvalla vedellä ja laimealla valkaisuaineliuoksella ennen käyttöä, koska tietenkin ei ole järkeä käyttää steriloitua multaa, jos tarjottimesi/ruukkusi voivat olla tautien pesiä. Chileman suosittelee myös moniosaisten kylvötarjottimien käyttöä, koska se helpottaa elämää siirtoistutusprosessin aikana.

Mitä viljelyssä tulisi välttää?

Yleinen syy epäonnistumiseen on siementen istuttaminen liian syvälle. Siemenillä on ravinteita vain rajoitetuksi ajaksi kasvua varten ja liian syvälle kylvetyt pienet siemenet kuluttavat nopeasti kaiken voimansa ja kuolevat ennen kuin saavuttavat pinnan.

Vinkkinä voit siksi asettaa ne mullan pinnalle ja käyttää jotain ruukkua (pohjassa reiät) siivilöimään hienosti multaseosta siementen päälle, peittäen siemenet mullalla noin 2-3 millimetrin syvyyteen.

Lopuksi, käytitpä mitä tahansa siemeniä, muista merkitä ne. Ei ole mitään pahempaa kuin odottaa kuukausia, ennen kuin voit edes tunnistaa, mitä lajiketta kasvatatkin. Varsinkin kun on olemassa noin 3 000 varianttia, joista voit sitten jälkikäteen päätellä. Pidä mielessä, että voit käyttää Chileman-tietokantaa auttamaan sinua. Heti kun taimet ilmestyvät ja kasvavat, tarkista Chileman-oppaasta, miten kasvattaa taimia ja miten suorittaa niiden myöhempi siirtoistutus.