Kuuma paprika

Capsicum annum - Gutera

Monivuotinen kasvi, joka on alun perin kotoisin Meksikosta. Viljelyssä sitä kasvatetaan yksivuotisena ja se voi kasvaa 0,5–1,5 metrin korkuiseksi. Sillä on vuorottain asettuvat keihäsmäiset lehdet. Kukat ovat valkoisia ja viisiliuskaisia. Hedelmä on palko, jonka luonnollinen väri on punainen. Paprikaa kasvatetaan kolmessa tuhannessa lajikkeessa, sekä makeaa että tulista. Tulista makua aiheuttaa alkaloidi kapsaisiini. Aluksi sitä viljeltiin koristekasvina. Sen käyttö mausteena tai vihanneksena tuli vasta myöhemmin. Nykyään käytetään pääasiassa kahta paprikaa. Ensimmäinen on vuosipaprika (Capsicum annuum). Toinen paprika, jota käytetään paljon mausteiden valmistukseen, on Capsicum frutescens -lajin lajikkeet, joita kutsutaan chilliksi. Yleisesti paprikat jaetaan kuitenkin kuuteen ryhmään: keihäsmäiset paprikat (unkarilainen tyyppi), neliömäiset paprikat, omenamaiset paprikat, kapia, härän ja pässin sarvet sekä mausteelliset eli chilli.

Paprikat sisältävät paljon kaliumia, fosforia ja natriumia, ja ne ovat muiden ohella merkittävä C-, U-vitamiinin ja karoteenin lähde. Vihanneslajikeita käytetään tuoreena, salaatteihin tai kylmässä ja lämpimässä keittiössä. Maustepaprikat ovat puolestaan erinomaisia pikanteja mausteita! Paprikoilla on laaja käyttö, niitä voidaan käsitellä lämmöllä, syödä kylminä, ne sopivat salaattien, aasialaisten ruokien valmisteluun tai säilöntään. Ne ovat erinomainen lisä ruokavalioissa.

VANHENEMISPÄIVÄ: 12.2020

Kuinka kasvattaa paprikoita

• Vaatii lämpimän, aurinkoisen ja suojaisen kasvupaikan. Optimaalinen lämpötila-alue kasvukauden aikana on 18–23°C. Lämpötilat alle 14°C ja yli 30°C ovat äärimmäisiä eivätkä sovi paprikoille. Paprikat istutetaan 2 vierekkäin. Paprikoita on hyvä tukea säännöllisesti. Ihanteellista on kiinnittää kasvi johtavaan tikkuun sekä kasvin alaosasta että yläosasta. Tärkeää on säännöllinen kastelu ja rikkakasvien kitkeminen kasvien ympäriltä. Emme missään tapauksessa kastele tai suihkuta suorassa auringonpaisteessa, koska polttaisimme ne. Kasvihuoneessa tai lasitalossa paprikat kasvavat myös paljon nopeammin, pääasiassa lämpötilan ja kosteuden ansiosta. Tarkastamme paprikat säännöllisesti tuholaisten varalta tai fysiologisten tai sienisairauksien oireiden varalta.

• Kylvämme paprikat tammikuusta viimeistään maaliskuun loppuun. Kylvön helpottamiseksi voimme istuttaa ne turvepalloihin. Jos valitsemme istutuksen kasvualustaan, sen tulisi sisältää perliittiä sekoitettuna sopivassa suhteessa ravinteikkaaseen multaan. Voimme siis käyttää erityistä kylvökasvualustaa, jonka sekoitamme perliitin tai hiekan kanssa. Siemenet istutetaan noin 1 cm:n syvyyteen. Käsittelemme istutetut siemenet Previcur-valmisteella, jolloin varmistamme suojan itävien kasvien lakastumista vastaan. Lämpötilan tulee olla noin 25 celsiusastetta. Ilmankosteuden ei pitäisi muuttua taimien oikean kasvun kannalta. Taimet tarvitsevat paljon valoa, jotta ne eivät venyisi. Kun pieniin kasveihin ilmestyy vähintään kaksi lehteä, on aika siirtää ne ruukkuun. Kasvit juurakoiden kanssa pikeerataan pysyvään paikkaan 60–70 cm x 25–40 cm välein.

• Paprikat vaativat humuksisen, ravinteikkaan maaperän, jossa on riittävästi saatavilla olevaa maaperävettä ja pH 6,5–7,5 välillä.

• Peruslannoituksena muokataan maahan, johon istutamme paprikat, kypsää lehmänlantaa tai kompostia. Tämä lannoitus tehdään syksyllä. Syksyllä samalla kalkitsemme alueen annoksella noin 3,6 kg/m2 jauhettua kalkkikiveä tai 2 kg/m2 maaperästä riippuen. Ennen istutusta on hyvä muokata maahan 50–70 g/m2 NPK-lannoitetta, jossa on korkeampi typpisuhde. Kasvukauden aikana lisälannoitamme vesiliukoisella NPK-lannoitteella - Cererit, Kristalon. On tärkeää, että vesiliukoinen lannoite sisältää myös hivenaineet! Levitämme lannoitteen 14 päivän välein.

• Paprikoita hyökkäävät usein imevät tuholaiset, kuten kirva, valkokirvat tai punkit. Suojaukseen voimme käyttää Mospilan-, Decis Mega- tai Naturen Symfonie-valmistetta.

  Suuressa ilmankosteudessa hedelmät voivat saada homeita ja sieniä. Tunnetuimpia sienisairauksia ovat harmaa- ja valkohome. Suojana näitä sienisairauksia vastaan sopii Ortiva-valmiste.

  Vaarallinen on paprikakasvien bakteeritäplätauti. Nekroittiset hedelmät, joihin tämä täplätauti on vaikuttanut, yleensä halkeilevat ja tuhoutuvat. Eri värisiä täpliä erityisesti hedelmissä aiheuttaa bakteeritauti nimeltään pronssisuus. Näiden kasvien hyökkäysten sattuessa paras tapa on niiden hävittäminen.

  Kalsiumin puute maassa, epäsäännöllinen kastelu tai kaliumin esiintyminen maassa aiheuttaa fysiologisia häiriöitä. Nämä puutteet voivat ilmetä hedelmien, lehtien ja kukkien häiriöinä, jotka usein sekoitetaan homeisiin sairauksiin. Jos kasvit saavat nekroosin, noudatamme tasaista kastelua, riittävää ravintoa ja käsittelemme ne esimerkiksi tehokkaalla kalsiumkloridilla tai erityisellä lehtilannoitteella.

• Vihreitä hedelmiä varten kasvatettuja paprikoita korjataan jo heinäkuun puolivälissä. Punaiset tai keltaiset hedelmät korjataan vasta elokuun lopussa ja syyskuussa. Maustepaprikat (chilli) korjataan syksyllä, jos niitä kasvatetaan ulkona tai kasvihuoneessa.