Vihannesten kevätkylvö

Lyhyesti: Kestävät vihannekset – porkkana, persilja, palsternakka, punajuuri tai pinaatti – kylvetään avomaalle maaliskuun puolivälissä, korkeammilla seuduilla maaliskuun lopussa. Kuohkeuta penkki keväällä noin 25 cm:n syvyyteen, penkin optimaalinen leveys on 120 cm ja rivit vedetään 20 cm:n päähän toisistaan. Kylvä pilvisellä säällä.

Vihannesten kevätkylvö

Aikaisin keväällä kylvämme vähemmän arkoja vihanneslajeja – erityisesti juurivihanneksia ja pinaattia. Jos suunnittelet näiden vihannesten kylvöä, suosittelemme valmistamaan penkit jo syksyllä. Kaiva penkit hyvin ja kuohkeuta ne. Keväällä penkit vain kuohkeutetaan kevyesti noin 25 cm:n syvyyteen ja tasoitetaan haravalla. Kevätkylvö tehdään maaliskuun puolivälissä, korkeammilla seuduilla maaliskuun loppupuolella.

1.Vihannesten kevätkylvö – kylvämme kestävämpiä kasveja, kuten: porkkana, persilja, palsternakka, punajuuri, mustajuuri, tilli, retikka ja muut. Kevätkylvöt eivät ole vaativia kastelun suhteen, joten niitä ei tarvitse kastella.

Jos aiot kylvää porkkanaa, muista, että porkkana itää pidempään. Porkkanarivien väliin voi kylvää ns. ”merkkikasveja”. Merkkikasveihin kuuluvat retiisi, pinaatti, salaatti, tilli ja sipuli, josta kasvatat istutussipulia.

2.Kylvö toukokuun puolivälissä – kylvämme arempia vihanneksia: pavut, melonit, kurkut, tomaatit, selleri, kurpitsat ja muut.

3.Heinä- ja elokuussa (kesän aikana) – kylvämme suoraan penkkiin varhaisten vihannesten sadonkorjuun jälkeen: kiinankaali, pavut ja kyssäkaalit, kukkakaali, lehtikaali. Nämä myöhäiskylvöt vaativat säännöllistä kastelua. Samoin, jos kylvät talvisipulia ja purjoa. Myöhäiskylvöihin sopivat kaalikasvit. Kaaleilla on hyvä juuristo, joka ammentaa kosteutta myös maan syvemmistä kerroksista.

Kylvötavat

Penkin optimaalinen leveys on 120 cm. Vihannesrivit ovat ihanteellisesti 20 cm:n päässä toisistaan. Kylvösyvyys määräytyy yleensä siementen koon mukaan – isommat siemenet kylvämme syvemmälle. Ja myös maalajin mukaan –  raskaissa maissa kylvämme siemenet matalammalle.

Kylvötavat:

• hajakylvö – hajakylvönä kylvämme vihanneksia, joilla on lyhyt kasvuaika. Näin kylvämme – retiisit, tilli, pinaatti ja sipuli). Hajakylvö (tasaisesti koko penkille) on haitallinen siinä, että rikkakasvit on poistettava huolellisesti nousseiden vihannesten välistä.
• pesäkylvö – näin kylvämme kurkut ja maissin. Siemenet kylvetään säännöllisiin, yhtä etäällä toisistaan oleviin leikkauspisteisiin.
• kourakylvö – kourakylvönä kylvämme pavut. Siemenryhmät – nousseet taimet peittävät toisensa kylvön pituus- ja poikkisuunnassa penkillä.

Milloin kylvämme:

Vihannekset kylvämme pilvisellä säällä. Kylvö paahtavassa auringossa ei sovi siemenille. Ei myöskään suositella kylvämään liian tuulisella säällä. Sopiva on kylvö lyhyen ja runsaan sateen jälkeen, kun maa on hieman kuivunut. Tässä tapauksessa kylvetyt siemenet ja taimet kastellaan vain vähän. Pidämme maan riittävän kosteana, kunnes taimet tarttuvat.

Lämpimällä ja aurinkoisella säällä kylvämme vihannekset iltaa kohti. Yön ja aamun lämpötilan laskiessa siirtoistutetut kasvit toipuvat nopeasti ja kestävät paremmin päivän auringonpaahteen. Kastelu aurinkoisella säällä sopii myös iltaan.

Millä istutamme:

Taimet, jotka siirrämme kasvilavasta penkkiin, pikeeraamme istutuskepillä. Kasvit, jotka siirrämme kylvöruukuista, pikeeraamme lapiolla tai kuokalla. Juurilla tulee olla kaivetussa kuopassa aina riittävästi tilaa. Siirtoistutettaessa pyri olemaan vahingoittamatta juuristoa. Paina multa hellävaraisesti juurten ympärille, jotta kasvi saa vakautta. 

VINKKI:  tomaateilla ja kurkuilla on hyvä laskea varret (erityisesti venyneet kasvit) vinoon, jotta kuoppaan jää noin 1/3 kasvista. Se peitetään mullalla.

Istuta syvemmälle kaali ja purjo. Siirtoistutukselle herkkiä ovat – selleri ja salaatti. Niiden kanssa toimi erityisen varovasti. Ne eivät siedä siirtoa syviin kuoppiin. Syynä on se, että ”hukkuneet” juuret aiheuttavat salaatilla alimpien lehtien mätänemisen eikä kerä kehity hyvin. Selleri muodostaa liian syvään istutettuna pieniä mukuloita, joissa on paljon juuria.

Vihanneslajin mukaan istutamme kasvit:

• riveihin – istutussipuli, valkosipuli, purjo
• pesiin – tomaatit, paprikat
• kolmionmuotoiseen istutusväliin – salaatti, kyssäkaalit, kukkakaali

Kevätkylvö ja säännöllinen kastelu

Lähes kaikki vihanneslajit tarvitsevat kehityksensä tietyssä vaiheessa riittävää ja säännöllistä kastelua. Eniten vettä tarvitsevat hedelmä- ja lehtivihannekset. Näille kasveille kastelu on erityisen tärkeää, kunnes niiden juuristo vahvistuu niin, että ne voivat ammentaa kosteutta maan syvemmistä kerroksista.

Huonosti juurtuneita kasveja kastellaan siksi pienemmillä vesimäärillä ja useammin!

Sopivin aika kastella penkkejä avomaalla on iltapäivällä ja illalla. Muovikatteisissa tiloissa ja kasvilavoissa on hyvä kastella aamupäivällä, jotta vesi ehtii kuivua kasveista iltaan mennessä. Kastele tomaatit juurille (jos kastelet lehdet ja hedelmät, perunarutto voi levitä).

Jotkin vihannekset eivät tarvitse kastelua kehityksensä aikana lainkaan. Näitä ovat valkosipuli, salottisipuli, istutussipuli ja punajuuri.

Kasvatatko juurivihanneksia? Jaa kokemuksesi ystävillesi Facebookissa!

Kirjoittaja: Hana Michalíková, 

Saattaa kiinnostaa: Suunnitteletko, mitä istutat keväällä?