Legendaarinen juuri Inkivääri

Inkiväärin kasvatus kotona - Tuoretta makua omasta keittiöstä

Tiesitkö, että inkivääri kykenee neutraloimaan myös sipulin ja valkosipulin hajun? Omaa inkivääriä voit kasvattaa myös kotona! Tämä eksootinen kasvi ei vaadi trooppista ilmastoa – riittää, kun tiedät muutaman tärkeän vinkin onnistunutta viljelyä varten.

Miksi kasvattaa inkivääriä kotona?

Inkiväärin kasvatus kotona tuo mukanaan useita etuja:

Tuore ja aromikas – kotikasvatus takaa parhaan mahdollisen maun ja laadun
Taloudellinen ratkaisu – yksi mukula tuottaa useita uusia
Tiedät mitä syöt – ei torjunta-aineita tai kemikaaleja
Koristeellinen kasvi – kauniit lehdet koristävat keittiötä tai olohuonetta
Aina saatavilla – tuoretta inkivääriä käden ulottuvilla ympäri vuoden

Inkiväärin kasvattamisen aloittaminen

Inkiväärin kasvatus alkaa oikean mukulan valinnalla. Valitse tuore ja terve inkiväärimukula, jossa on näkyviä kasvusilmuja. Parhaat tulokset saat luomulaatuisella mukulalla, joka ei ole käsitelty kasvun estäjillä.

Ennen istutusta kannattaa mukula laitta vedelliseen lasiin noin 12 tunnin ajaksi. Tämä herättää kasvusilmut ja nopeuttaa orastumista. Jos mukula on iso, voit jakaa sen osiin siten, että jokaisessa osassa on vähintään 1-2 kasvusilmua.

Maaperä ja ruukku

Inkivääri viihtyy läpäisevässä ja ravinteikkaassa mulassa. Ihanteellinen on seos, joka koostuu:

Yleismullasta tai kasvumullasta
Kompostista rikastuksen vuoksi
Perlitista tai hiekasta vedenläpäisevyyden parantamiseksi

Valitse matala mutta leveä ruukku, sillä inkivääri kasvaa pääasiassa sivusuunnassa. Ruukun pohjassa tulee olla riittävästi tyhjennyreikiä – inkivääri ei siedä seisovaa vettä, joka voi aiheuttaa juurten lahoamista.

Istutus ja sijoitus

Istuta mukula noin 5-10 cm syvyyteen kasvusilmut ylöspäin. Kastele kevyesti ja sijoita ruukku lämpimään paikkaan, jossa lämpötila pysyy 20-25°C:ssa. Inkivääri pitää valosta, mutta ei siedä suoraa auringonpaistetta – ihanteellinen paikka on valoisa, mutta osittain varjoinen.

Ensimmäiset versot ilmestyvät yleensä 2-3 viikon kuluttua. Tässä vaiheessa on tärkeää säilyttää tasainen kosteus mullassa, mutta vältä liiallista kastelua.

Hoito kasvukauden aikana

Kastelu on inkiväärin hoidon avainasioita. Pinta-mullan tulee kuivua kerroksien välillä, mutta maan syvemmät kerrokset pidetään kosteina. Kasvukauden aikana (kevät-syksy) kastele säännöllisesti, talvella vähennä kastelua.

Lannoitus on suositeltavaa 2-3 viikon välein orgaanisella kasvilannoitteella. Inkivääri on ravinteita vaativa kasvi, joka kiittää säännöllisestä ravinnonsaannista runsaalla kasvulla.

Säilytä optimaalinen lämpötila 20-30°C välillä. Inkivääri on trooppinen kasvi, joka ei siedä kylmyyttä – lämpötilan laskiessa alle 10°C:n kasvu pysähtyy.

Sadonkorjuu

Inkivääriä voidaan korjata noin 8-10 kuukautta istutuksen jälkeen. Merkkejä kypsyydestä ovat lehvästön kellastuminen ja kuivuminen. Voit kuitenkin korjata pienempiä määriä myös aiemmin – nuorella inkiväärillä on pehmeämpi maku.

Sadonkorjuussa kaiva mukula varovasti esiin. Voit jättää osan mukulasta multaan, se jatkaa kasvuaan ja tuottaa uuden sadon. Korjattu inkivääri säilyy jääkaapissa useita viikkoja, pakastettuna tai kuivattuna jopa kuukausia.

Yleiset ongelmat ja niiden ratkaisut

Kellastuvat lehdet voivat viitata liialliseen kasteluun tai ravinteenpuutteeseen. Vähennä kastelua ja lisää lannoitusta.

Hidas kasvu johtuu yleensä liian alhaisesta lämpötilasta tai riittämättömästä valosta. Siirrä kasvi lämpimämpään ja vaoisampaan paikkaan.

Tuholaiset ovat harvinaisia, mutta joskus ilmaantuu kirvoja tai hämähäkkipunkkeja. Luonnonmukaiset torjunta-aineet tai saippualiuos auttavat.

Inkiväärin terveyshyödyt

Kotona kasvatetulla inkiväärillä saat kaikki sen mahtavat terveyshyödyt:

Tulehduksia ehkäisevä vaikutus – sisältää gingeroleja, voimakkaita antioksidantteja
Tukee ruoansulatusta – helpottaa pahoinvointia ja turvotusta
Vahvistaa immuunijärjestelmää – auttaa taistelemaan flunssaa ja tulehduksia vastaan
Neutraloi hajuja – tehokkaasti poistaa sipulin ja valkosipulin hajun suusta

Käyttö keittiössä

Tuore inkivääri on monipuolinen ainesosa:

Teetä ja virvoitusjuomia
Aasialaisiin ruokiin ja curreihin
Smoothieisiin ja mehuihin
Leivontaan – piparkakkuihin ja kekseihin
Marinadeihin lihalle ja kalalle

Johtopäätös

Inkiväärin kasvatus kotona on palkitseva kokemus, joka tuo tuoretta makua ja terveyttä keittiöösi. Muutamalla yksinkertaisella vinkillä ja hieman kärsivällisyydellä voit nauttia omasta sadostasi ja olla varma sen laadusta. Aloita jo tänään ja koe ilo kasvattaa omaa inkivääriäsi!

Bengalinkurkuma (lat. Zingiber Rubens) on yksi lääkekurkuman lajikkeista, jonka ihmiskunta on tuntenut jo 3000 vuotta. Lajikkeet jaetaan käsittelytavan mukaan:

musta kuorimaton, ns. Barbadoskurkuma
valkoinen kuorittu, ns. Bengalinkurkuma

Käytetään sen mehevää juurakkoa tuoreena tai kuivattuna. Se on suosittu mauste, jota lisäämme keittiössämme ruokiin ja juomiin, ja se on ominainen mauste Kaakkois-Aasian ruoille. Kurkumalla on voimakas tuoksu ja se on osa curry-mausteseosten.

Kurkuman alkuperämaa on Etelä-Aasia, tarkemmin Itä-Himalajan vuoristo Intiassa, missä sitä käytettiin menneisyydessä intialaisessa gastronomisssa ja myös kansanparantajuudessa. Ihmiset tunsivat sen jo antiikin aikana, jolloin sitä kutsuttiin nimellä Panacea, käännettynä lääke kaikkiin sairauksiin. Sanskritiksi kurkumaa kutsutaan višvabhésad - universaalilääke.

Keskiajalla se oli tehokas lääke ruton hoitoon. Eurooppaan kurkuma levisi arabikauppiaiden ja espanjalaisten löytöretkeilijöiden ansiosta. Keskiajan aikana se oli tärkeä kauppahyödyke mausteiden kaupassa kansojen välillä. Englannissa valmistetaan edelleen juuri kurkumasta hyvin tunnettua ja suosittua inkivääriolutta, jolle on ominaista matala alkoholipitoisuus, joten sitä juovat Englannissa myös lapset. Tämän juoman nykyiseen suosion kasvuun on vaikuttanut myös maailmankuulu kirjailija J.K Rowling, joka antoi Harry Potter -hahmon juoda tätä olutta. Inkivääripikkuleivät tai keksit ovat puolestaan tyypillinen ruotsalaisten herkku.

Tänäkin päivänä voimme löytää luonnonvaraisena kasvavaa kurkumaa Aasian trooppisista sademetsistä. Suurimpia nykyisiä kurkuman tuottajia ovat Aasia ja Intia, mutta sitä viljellään myös Afrikassa, Australian pohjoisosassa ja Karibian alueella (esim. Havaijilla). Maailman laadukkain kurkuma on peräisin Jamaikalta! Meidän olosuhteissamme voimme kasvattaa sitä siemenistä myös ruukkukasvina. Bengalinkurkuma yhtenä harvoista kurkuman lajikkeista sietää kylmiä talvia. Kurkuman viljely ei ole vaativaa.

Kurkuman viljely

Bengalinkurkuma, Zingiber Rubens, on monivuotinen kasvi, joka kasvaa jopa 1,2-1,5 m korkeaksi. Se kuuluu inkiväärikasvien heimoon. Kasvi on hyvin koristeellinen. Se näyttää vaatimattomalta ruoholta, mutta sitä koristavat hyvin näyttävät kukat. Kurkumalla on hoikat, pitkulaiset tummanvihreät lehdet. Se muodostaa mehevät, kyhmyiset ja sarviomaisesti haarautuneet juurakot.

Inkiväärin siemenet istutetaan tavalliseen puutarhasubstraattiin, jonka tulisi olla lievästi hapan (pH 6-6,5) ja annetaan niille riittävästi valoa. Siemenet alkavat itää ja tuottaa ensimmäiset versot 2-3 viikossa. Inkiväärikasvi pitää valoisasta paikasta - annetaan sille auringonvaloa vähintään 5 tuntia päivässä, joissakin tapauksissa puolivarjo. Se vaatii riittävää ja säännöllistä kastelua. Jos sitä silloin tällöin sumutetaan, inkiväärille se on vain mieluista. On kuitenkin varottava inkiväärin liiallista kastelua, muuten se ei kukki.

Kesän aikana se kukkii yksittäisillä keltaisilla kukilla, jotka on kääritty tiheisiin koviin lehtiin, jotka sijaitsevat varren latvassa. Inkiväärin kukat muistuttavat silmiinpistävästi orkideoita ja ne ilmestyvät vähitellen pinnan yläpuolelle tai maan alle noin kuukausi nuppujen ilmestymisen jälkeen. Syksyn aikana kasvin maanpäällinen osa kuihtuu ja sato voidaan kerätä; kaivaa inkiväärin juuri esiin.

Inkiväärin vaikutukset

Vaaleanruskea inkiväärijuuri pidetään oikeutetusti tehokkaana ihmelääkkeenä. Se vaikuttaa suotuisasti ruoansulatusjärjestelmään, parantaa mahalaukun liikkeitä, lievittää ruoansulatuskanavan kouristuksia, edistää sapen tuotantoa ja alentaa veren kolesterolitasoja.

Inkiväärillä on ehkäisevä vaikutus influenssasairauksissa, suolistoviruksissa ja se estää valtimoiden kovettumista. Sillä on antiseptisiä vaikutuksia, minkä vuoksi sillä on kyky eliminoida ihmiskehossa monia bakteereja ja viruksia.

Se auttaa myös pahoinvointiin, joka johtuu matkustamisesta (kinetoosia) sekä raskausaikana. Inkiväärillä lievittää päänsärkyä, jännitystä ja erilaisia ahdistustiloja. Yleisesti inkiväärillä piristää aineenvaihduntaa ja kehon vastustuskykyä.

Inkiväärin juuri sisältää 2% eteeristä öljyä, 4% haihtuvia aromaattisia öljyjä, 5% fenolisia johdannaisia ja muita aineita. 100 grammassa inkivääriä on suuri määrä kaliumia, jopa 400 mg.

Ruoansulatusongelmissa suositellaan kulutettavaksi 2 teelusikallista tuoretta raastettua inkivääriä päivässä. Kinetoosin yhteydessä tulisi syödä 2 g inkivääriä 4 tunnin välein, kunnes oireet helpottavat. Kroonisissa sairauksissa keskustele lääkärin kanssa ennen suurempien inkiväärimäärien käyttöä. Voit kokeilla myös kuivattua inkivääriä sokerissa.

Sen säännöllinen käyttö on suositeltavaa ihmisille, joilla on henkistä työtä. Sen kulutuksen tulee kuitenkin olla kohtuullista, muuten sillä on ei-toivottuja vaikutuksia närästyksen tai pahoinvoinnin muodossa. Sen kulutusta ei suositella alle 3-vuotiaille lapsille.

Tuore tai kuivattu inkiväärillä kuuluu keittiöön

Tuoreella inkiväärillä on terävä ja makeampi maku sitruunan vivahteella. Sen maku on hyvin tunnusomainen. Ruokien valmistukseen käytetään pääasiassa kuivattua inkivääriä, jossa 1 teelusikallinen kuivattua inkivääriä vastaa yhtä ruokalusikallista tuoretta inkivääriä.

Sitä käytetään sekä makeiden että suolaisten ruokien maustamiseen. Lisäämme sitä hillo- ja kompotteihin, leivonnaisiin ja makeisiin - tyypillisiin inkiväärimarmmeladeihin.

Inkivääri voi olla osa naudanlihasta, lampaanlihasta ja vihannesalaateista valmistettuja ruokia. Käytämme sitä myös kurkkujen säilömiseen ja kurpitsan säilöntään. Inkivääri antaa ainutlaatuisen tuoksun ja maun riisille, ketsupille ja soijakastikkeelle. Monissa kotitalouksissa käytetään kansanomaisesta kiinalaista reseptiä - inkivääri yhdistettynä valkosipuliin. Tätä seosta käytetään kala- ja äyriäisruokien valmistuksessa, koska se neutraloi niiden tyypillisen hajun.

Valmistetaan myös sokeroitua inkivääriä, joka kestää kyllä pidempään, mutta ei korvaa inkiväärin tyypillistä tuoksua ja tuoreen inkiväärin vaikutusta. Nuori inkivääri, josta on poistettu katkerat aineet, keitetty ja kuorrutettu sokerilla, on suosittu englantilainen herkku.

Inkivääri voi myös lämmittää

Klassinen inkivääritee, joka vahvistaa ja virkistää elimistöämme, valmistetaan raastamalla inkivääri hienoksi (1 teelusikallinen) ja kaatamalla sen päälle 250 ml kiehuvaa vettä. Annetaan seoksen hautua 10 minuuttia. Tämän jälkeen lisäämme seokseen hieman tuoretta piparmintua tai sitruunamelissaa ja 10 minuutin kuluttua siivilöimme seoksen, lisäämme lusikallisen hunajaa ja siivun sitruunaa. Inkivääritee tuoksuttaa koko huoneen mausteisella tuoksulla.

Talvikautena on joskus tarpeen lämmittää koko keho ja siihen sopii kuuma inkiväärijuoma. Sen valmistukseen tarvitsemme tuoretta raastettua 2-3 cm pitkää inkiväärijuurta, jota haudutamme 1 litrassa kiehuvaa vettä noin 15 minuutin ajan. Näin valmistettuun inkiväärijuomaan lisäämme tarpeen mukaan sitruunaa ja hunajaa. Sen aromin korostamiseksi ja monipuolistamiseksi lisäämme juomaan kanelia, neilikkaa, appelsiinin kuorta ja anista.

Lopuksi

Kokeile sinäkin kasvattaa tätä eksoottista inkiväärilajiketta kotonasi. Bengalinkivääri, zingiber rubens, joka on kotoisin Himalajalta, virkistää kotiasi kaukaisten maiden epätavanomaisella tunnelmalla. Inkiväärikasvi on erittäin koristeellinen. Kasvateamme sitä siemenistä aurinkoisella paikalla ja annamme sille runsaasti kastelua. Se kukkii epätyypillisillä keltaisilla kukilla kesän aikana. Syksyllä inkiväärin maanpäällinen osa kuivuu ja voimme kaivaa inkiväärijuuren esiin. Sillä on lääkinnällisiä vaikutuksia, se vaikuttaa antibakteerisesti, myös oksentelua vastaan, lievittää päänsärkyä ja vähentää ahdistustiloja. Se on suosittu itämainen mauste ja osa curry-maustetta.