Kirveli – kasvata ympäri vuoden

Lyhyesti: Kirveli (Anthriscus cerefolium) on nopeakasvuinen yksivuotinen yrtti, jota voi kasvattaa ympäri vuoden ruukussa tai yrttimaassa. Se kasvaa 25–40 cm korkeaksi ja viihtyy kevyessä, läpäisevässä maassa kevyessä varjossa, kun sitä kastellaan riittävästi. Lehdet kerätään ennen kukintaa tai kun kasvi on noin 10 cm, ja ne käytetään tuoreina tai pakastetaan.

Kirveli (lat. Anthriscus cerefolium) kuuluu vaatimattomiin yrtteihin, jotka kasvavat erittäin nopeasti ja joita on helppo viljellä sisätiloissa. Se muistuttaa silmiinpistävästi persiljaa, ei vain tuoksultaan vaan myös ulkonäöltään. Aikoinaan se oli hyvin suosittu paastoyrttiä, jota syötiin esimerkiksi kiirastorstaina. Kirveli on ranskalaisen keittiön tunnusomainen yrttiä.

Kirvelikasvi on peräisin Kaakkois-Euroopasta ja Vähä-Aasiasta. Kotimaassaan se kasvaa luonnonvaraisena kukkuloilla tai alangoilla, pensaikoissa, aitojen lähellä tai akaatsametsikössä. Ihmiset käyttivät sitä mausteena jo antiikin aikana, kreikkalaiset ja roomalaiset maustivat kirvelillä keittojaan.

Se tuli tunnetuksi luostarilääketieteen kirjoitusten ansiosta. Myöhemmin yrttilääkärit pitivät tätä kasvia lämmittävänä ja kuivattavana yrttinä, joka auttaa kuumeessa, ruoansulatushäiriöissä tai oksentelussa. Kirveli on siis yksi välttämättömistä yrteistä ja mausteista.

Kirveli tunnetaan vaihtoehtoisella nimellä ranskankirveli. Voimme viljellä sitä yrttipuutarhassa tai ruukussa sisätiloissa.

Kirvelin viljely

Kirveli (Anthriscus cerefolium) on yksivuotinen yrttiä, joka kasvaa 25-40 cm korkeaksi. Luokittelemme sen sarjakukkaisten heimoon (lat. Apiaceae). Kirveliä viljellään siemenistä, jotka itävät erittäin nopeasti. Kirvelikasvi ei kestä istuttamista. Koska se on kylmänkestävä, voimme istuttaa sitä matalammilla alueilla jo maaliskuussa, 25 cm etäisyydelle toisistaan, mutta yölämpötilojen ei saa laskea alle 7 °C:n. Kirvelin varsi on ohut, hienoksi uurrettu ja haarautuu ylöspäin. Sillä on vaaleanvihreät pitsimäiset lehdet, joissa on sekä ylä- että alapinnalla selkeä suonirakenne ja karvoja. Ulkonäöltään ne muistuttavat silmiinpistävästi saniaista.

Varren päähän kasvaa pieniä valkoisia kukkia sarjoissa, jotka kukkivat jo huhtikuusta noin heinäkuuhun. Kirvelin siemenet ovat tummanruskeita, pitkiä ja kapeita, noin 6 mm kokoisia. Lämpimien kesäpäivien aikana siemenet kypsyvät nopeasti. Kasvia viljellään kevyessä, hyvin kuivatetussa maassa, paikassa kevyessä varjossa (esim. lehtipuiden alla). Voimakkaassa auringonpaisteessa se kukkii erittäin aikaisin ja menettää alkuperäisen värinsä ja makunsa! Kirveli tarvitsee riittävästi kastelua, joten kastelimme sitä usein. Kirveliä viljellään vuodenajasta riippumatta, talvella se voi korvata persiljaa!

Keräämme kirvelin lehdet juuri ennen kukkimista tai kun kasvi saavuttaa 10 cm:n koon. Sadonkorjuussa suositellaan käsineiden käyttöä. Kerätty verso joko pakastetaan tai käytetään aina tuoreena, kuivattuna se menettää tuoksunsa ja makunsa.

Kirvelin puhdistavia ja parantavia vaikutuksia

Kirveli sisältää flavonoideja, karvasaineita, glykosideja, eteristä öljyä, C-vitamiinia, rautaa, magnesiumia, karoteenia ja muita aineita.

Kasvia käytetään ruoansulatuksen tukemiseen, verenkierron parantamiseen, maksan, sappirakon ja munuaisten puhdistamiseen, munuaisten verenkierron lisäämiseen sekä kroonisen ripulin ja korkean verenpaineen hoitoon. Se elvyttää ihmiskehoa paastojaksolla ja kehon puhdistuksen aikana.

• Kuinka valmistaa tuoretta teetä isoäitien tapaan? Valmistamme kirvelin teettä lisäämällä 250 ml kiehuvaan veteen muutaman tuoreen lehden ja annamme hautua 15 minuuttia. Maksimi vuorokausiannostus on 5 g herkkua. Kirveliä käytettäessä juomme paljon puhdasta vettä. Teetä voidaan käyttää myös silmäkääreinä, jotka lievittävät silmäkipua.

Kirveli persiljan sijaan

Käytämme kirveliä keittiössä mausteena, koska sillä on miellyttävä tuoksu ja maku, joka muistuttaa myös anista. Se on osa keittoja, vihannesruokia ja kastikkeita. Sopii paistettujen perunoiden, kalan, siipikarjan ja lampaan kanssa. Se on osa vihannessalaatteja, yrttivoin ja munanruokien valmistusta. Lisäämme sitä myös muihin yrtteihin niiden aromin lisäämiseksi.

Kirveli on yhdessä persiljan, ruohosipulin ja rakuunan kanssa osa tunnettua ranskalaista seosta fines herbes. Seos lisätään ruokiin juuri ennen valmistumista, jotta se ei menetä makuaan ja aromaansa. Siitä valmistetaan myös etikkaa.

Mikä on kirveli?

Kirveli (lat. Anthriscus cerefolium) on tunnettu lääkinnällinen ja keittiökasvi. Se on vaatimaton viljelyksessä, kasvaa erittäin nopeasti, parhaiten varjossa kevyessä maassa ja sitä voidaan viljellä ympäri vuoden. Viljelmme sitä sisätiloissa ruukussa tai osana yrttipuutarhaa. Se auttaa ruoansulatusongelmissa, elvyttää ja puhdistaa kehoa dieettien ja paaston aikana. Kirveli on tehokas persiljavaihtoehto ja osa tunnettua ranskalaista mausteseosta fines herbes. Keväällä se on sopiva C-vitamiinin lähde.

Sekoittamalla kirveliä rahkan kanssa valmistamme maukasta ja terveellistä herkkua lapsille. Teessä sitä voidaan käyttää ihon puhdistukseen ja ryppyjen tasoittamiseen.