Orgaaniset lannoitteet

Lyhyesti: Orgaaniset lannoitteet – karjanlanta, virtsaliete, tuhka, turve, viherlannoitus ja komposti – tuovat maahan ravinteita, orgaanista ainetta ja mikro-organismeja ja lisäävät humuksen muodostumista. Karjanlanta sisältää noin 75 % vettä, 15 % orgaanisia aineita ja 0,5 % typpeä. Komposti kypsyy parhaiten 35–40 °C:ssa, ja se käännetään vähintään kerran vuodessa.

Orgaaniset lannoitteet

Orgaaniset lannoitteet ovat tärkeitä vihannesten viljelyssä. Orgaaniset lannoitteet ovat ns. maatilanlantalannoitteita. Ne tuovat maahan suuren määrän kivennäisravinteita, orgaanista ainetta ja mikro-organismeja. Ne lisäävät humuksen muodostumista maassa, edistävät mikrobitoimintaa ja parantavat maan viljavuutta.

Orgaanisiin lannoitteisiin kuuluvat:

Karjanlanta, lanta – on peruslannoite useimmille puutarhassa viljeltäville vihanneslajeille. Suora karjanlannalla lannoitus ei sovi kaikille kasveille. Lanta hajoaa maahan muokattuna hitaasti, ja kasvit voivat ottaa siitä ravinteita useiden vuosien ajan.

Karjanlanta sisältää 75 % vettä, 15 % orgaanisia aineita, 0,5 % typpeä, 0,1–0,2 fosforia, 0,3–0,6 kaliumia.

Karjanlanta vaikuttaa myönteisesti maan perusfysikaalisiin ominaisuuksiin. Kevyet maat se sitoo, lisää niiden koossapysyvyyttä ja kykyä pidättää kasteluvettä. Raskaampia ja tiivistyneitä maita se ilmavoittaa ja lisää niiden vedenläpäisevyyttä.

Lantalajit:

• hevosenlanta – kuuluu parhaisiin. Tuore lanta sopii lämpimien kasvilavojen perustamiseen. Kypsynyt ja seisonut hevosenlanta sopii kaikille maalajeille, joita se ilmavoittaa ja lämmittää.
• lampaanlanta – on ravinteiltaan rikkaampaa kuin hevosenlanta. Sopii myös kasvilavojen perustamiseen, mutta menettää lämmityskykynsä nopeammin
• lehmänlanta – on kylmempää ja vetisempää. Sitä sekoitetaan usein hevosenlantaan. Sopii syyslannoitukseen. Sekoitettu hevos- ja lehmänlanta tästä.
• sianlanta – on kylmää. Se on hyvä kompostoida ennen käyttöä.
• kaninlanta ja siipikarjanlanta – sisältävät suuren määrän perusravinteita. Ravinteikkainta on kyyhkysenlanta. Kaninlanta on parempi kompostoida etukäteen. Siipikarjanlannan annetaan parasta antaa käydä 2–3 viikkoa ja käyttää laimennettuna ravitsevana kastelulannoitteena.

Muina lannoitteina voimme käyttää:

Tuhka – syntyy puun poltosta. Sisältää 5–15 % fosforihappoa, 8–10 % kaliumia, 25–40 % kalsiumia ja pieniä määriä magnesiumia ja rikkiyhdisteitä. Tuhkaa annostellaan noin 2 kg / 10 m². Tuhkalla lannoitetaan syksyllä tai talvella, viimeistään useita viikkoja ennen kylvöä. Tuhka ei sisällä typpeä, joten tuhkalannoituksen yhteydessä on lisättävä typpeä sisältävää lannoitetta.

Virtsaliete – käytetään typpi-kaliumlannoitteena. Sisältää kasvua stimuloivia aineita, jotka vaikuttavat myönteisesti kasvien kasvuun. Virtsalietteellä lannoitetaan syksyllä ja talvella. Maa ei saisi olla roudassa eikä liian märkä. Jos haluamme lannoittaa virtsalietteellä myös kasvien kasvukauden aikana, laimennamme sen vähintään 3-kertaisesti.

Turve – vaikuttaa myönteisesti raskaiden ja hiekkamaiden ominaisuuksiin. Turve myös lisää maan lämpenemistä. Hiekkamaissa se pidättää kasteluvettä ja ravinteita. Raskaita maita se ilmavoittaa. Sen pääkäyttö ravitsevana lannoitteena on:

• parantaa kasvilavojen maata
• sopii kasvien esikasvatukseen

Viherlannoitus – on asianmukainen korvike karjanlannalle. Viherlannoitukseen sopivat virnakasvit (palkokasvit ja apilakasvit). Näillä kasveilla on runsas juuristo, joka jättää maahan humuksella rikastettuja kanavia. Näiden kanavien kautta maahan pääsee helposti ilmaa ja vettä. Kasveihin varastoituneet ravinteet ovat maahan kaivamisen jälkeen maan pintaosassa seuraavaksi viljeltävän vihanneksen käytettävissä.

Perustamme kompostin

Komposti ei saisi puuttua yhdeltäkään puutarhalta. Kompostilla korvataan karjanlannalla tai turpeella lannoitus. Kompostilla tuomme maahan paitsi ravinteitamyös maan mikro-organismeja ja ennen kaikkea tärkeimmän aineen – humuksen.

Komposti perustetaan puutarhan varjoisaan ja kuivaan paikkaan. Kompostin optimimitat ovat leveys enintään 2 m, korkeus enintään 1 m, pituus vapaa.

Kompostin valmistukseen tarvitaan erilaisia kasvijäänteitä ja jätemateriaaleja, jotka kerrostetaan multamaan kanssa suhteessa 5:1. Tätä prosessia kutsutaan humifikaatioksi (multamaa sisältää paljon mikro-organismeja, jotka edistävät hajoamista).

Kompostoinnin perusmateriaalia saamme vähitellen kasvien kasvukauden aikana. Lisäämme – vihannesten ja kasvien jätteitä, leikattua ruohoa, kukkimattomia rikkakasveja, haravoituja lehtiä. Kompostiin ehdottomasti ei kuulu – rikkakasveja, sairaita kasveja, homeisia kasveja, ylikypsiä kasveja eikä vihanneksia, jotka ovat jo muodostaneet siemeniä. Kompostiin kuuluu karjanlanta, turve (pitää kompostin kosteana).

Lisäämällä kompostiin jauhettua kalkkikiveä rajoitamme taudinaiheuttajien kehitystä. 1 m³:lle kompostia lisäämme noin 10 kg jauhettua kalkkikiveä.

Kompostin lämpötila ei saisi kypsymisen aikana ylittää 65 °C. Jos lämpötila nousee, kompostia on kasteltava vedellä. Kompostin optimilämpötila kypsymisen aikana on 35–40 °C. Tässä lämpötilassa muodostuu eniten humusta. Kuivalla säällä kastelemme kompostia vedellä tai virtsalietteellä. Kompostin pinta peitetään jatkuvasti leikatulla ruoholla, jotta komposti ei kuivu.

Vähintään kerran vuodessa kompostin käännämme. Kääntäminen sopii kompostin ilmavoittamiseen. Kääntämällä myös nopeutamme kompostin kypsymistä.

Kompostiin voimme lisätä kompostin kiihdyttimiä. Sille on hyvä antaa myös ravinteita teollisten lannoitteiden, superfosfaattien, muodossa. Ravinteissa ei säästetä, kompostiin kuluu 5–8 kg.

Kiinnostiko tämä artikkeli? Jaa se ystävillesi Facebookissa!

Kirjoittaja: Hana Michalíková

Saattaisit olla kiinnostunut: Lannoitteen valinta