Mitä tarkoittaa, kun sanotaan II....

Mitä tarkoittaa, kun sanotaan II....

Jatkoa... puutarhatermien ja muiden enemmän tai vähemmän tuttujen nimitysten luetteloon ja selitykseen. Aloitamme P-kirjaimesta. Jos haluat lukea myös termit aakkosjärjestyksessä A:sta alkaen – klikkaa myös TÄSTÄ.

Silmut – ovat muuntuneita lehtiä, joita peittävät suojasuomut. Silmut jaetaan lehtisilmuihin ja sekasilmuihin. Lehtisilmuissa on vain lehtiä. Sekasilmuissa on lehtiä ja kukkia.

Turve – syntyy orgaanisten aineiden hapettomassa hajoamisessa. Eli kasvinosista, jotka kuoltuaan ovat vajonneet veden alle. Turvetta käytetään maan laadun parantamiseen. Turvetta nostetaan turvesoilta. Se kuuluu arvokkaisiin eloperäisiin luonnonvaroihin. Turve on ravinteiltaan köyhää ja saa aikaan happaman maan reaktion.

Viiniköynnöksen versot – tarkoittaa viiniköynnöksen puutunutta vuosikasvainta. Jos verso kasvaa vanhasta rungosta, kutsumme sitä hedelmättömäksi. Jos se kasvaa kaksivuotiaassa puussa, kyse on hedelmällisestä versosta. Verso koostuu kuoresta, nivelestä, silmusta, lehtiväleistä ja kärhistä. Silmut ovat seuraavien vuosikasvainten alkuja.

Oksastus – tarkoittaa jalostamista. Oksastuksella siirretään perusrunkoon osa yksivuotista versoa (ns. jalostusoksa), jossa on useita silmuja.

Väljä kukkapenkki – tarkoittaa penkkiä, joka on järjestetty niin, että penkin perustan muodostavat matalat kukkivat kasvit. Mukana voi olla myös matalia lehtikasveja koristeeksi. Ja loppu penkistä koostuu harvaan istutetuista korkeammista kasveista. Kyseessä on siis matalampien ja korkeampien kasvien sekoitus.

Ajaminen – tarkoittaa kasvien kasvun virittämistä aikana, jolloin ne ovat tavallisesti lepotilassa.

Taimi – yksinkertaisesti taimiksi kutsumme a) siemenistä kasvatettuja nuoria kasveja ja b) kasvinosia, joilla kasveja lisätään suvuttomasti – kuten mukulat, juurakot, sivuversot, sipulit, pistokkaat ja muut.

Istutusväli – on istutusetäisyys yksittäisten taimien välillä. Ja ei vain taimien välillä, vaan myös yksittäisten rivien välillä ja rivin sisällä. Istutusväli voi olla kolmion tai neliön muotoinen. Kolmi- tai nelipistekuvio. Jos samalle paikalle istutetaan useampi kuin yksi kasvi, sitä kutsutaan pesäistutukseksi.

Sydän – on joko a) salaatin keskusta tai b) mansikan nuorten kehittymättömien lehtien joukko.

Ikivihreät lehtipensaat – puutarhojemme koreita koko vuoden. Niihin kuuluvat esim.: pukspuu (Buxus), alppiruusu (rhododendron), kanerva, erica, muratti, kääpiömespilus (Cotoneaster). Ikivihreät lehtipensaat eivät tarvitse mitään erityistä hoitoa. Kastele ne syksyllä kunnolla. Ne kasvavat jatkuvasti, niillä ei ole talvilepoa.

Hivenaineet – hivenaineisiin kuuluvat rauta, mangaani, boori, sinkki, kupari ja molybdeeni. Kasvit tarvitsevat hivenaineita aina vain häviävän pieniä määriä. Annostusta ja pitoisuutta maassa ei voi arvioida. Älä koskaan lisää hivenaineita väkevänä, sillä voisit myrkyttää kasvisi.

Rönsyt – mansikan rönsyihin muodostuu uusia kasveja. Siinä rönsyt ovat erittäin tärkeitä.

Perennat – ovat kukkia, jotka kasvavat istutuksen jälkeen samalla paikalla useita vuosia. Joka vuosi kasvukauden päätyttyä maanpäällinen osa kuolee. Maanalainen osa säilyy. Perennat ovat kiitollisia kasveja. Penkit näyttävät useita vuosia yhtä hyviltä ja ovat puutarhan koriste. Suosittuja perennoja ovat alyssum (lat. Alyssum), akileija (Aquilegia), pioni (Paeonia), krysanteemi (Chrysanthemum), esikko (Primula), kukkahattu (Rudbeckia), asteri (Aster), talvio (Vinca), ritarinkannus (Delphinium) ja muut. Kiitollisia perennoja ovat tietenkin myös kalliokasvit.

Vesat - ovat rehevästi kasvavia versoja, enimmäkseen vanhasta puusta. Vesoja muodostuu yleensä yksipuolisesti liikaa lannoitetuille tai liian vanhoille puille.

Kylvömäärä - on termi siemenmäärälle, joka tarvitaan tietyn tarkasti määritellyn alan kylvämiseen.

Kylvöpenkki – on penkki taimien kasvatukseen. Sen tulisi koostua multavasta, ravinteikkaasta maasta. Kuohkeuta maa ennen kylvöä tai tarvittaessa keventä jokihiekalla. Penkin tulisi sijaita auringossa, tuulelta suojattuna. On myös suotavaa, että se on suojattu pintavedeltä. VINKKI: varusta kylvöpenkki reunalaudoilla, jolloin sen voi helpommin peittää ja varjostaa.

Typistäminen – tarkoittaa sivuversojen osittaista lyhentämistä kasvien kasvukauden aikana. Typistäminen tehdään neljännen tai viidennen lehden jälkeen (20–25 cm:n pituiset versot)

Ravinteet – liukenevat maan veteen. Kasvit ottavat maasta näitä ravinnetyyppejä – käyttökelpoiset, sitoutuneet ja lujasti sitoutuneet. Käyttökelpoiset ravinteet – kasvit vapauttavat maasta juurten erittämien aineiden avulla. Ne ottavat ne heti maasta. Sitoutuneet ravinteet – ne vapautuvat vasta orgaanisen aineen täydellisen hajoamisen jälkeen. Lujasti sitoutuneet ravinteet – ne eivät ole kasveille saatavilla, ne vapautuvat vasta kiven rapautumisen jälkeen. Ravinteet, jotka kasvit ottavat, palautamme maahan orgaanisilla tai teollisilla lannoitteilla.

Mitkä termit kiinnostivat sinua eniten? Tunsitko ne kaikki? Jaa ystävillesi Facebookissa!

Kirjoittaja: Hana Michalíková,