Lyhyesti: Sassafras (Sassafras albidum) on lehtipuu, tuoksuva puu, joka kasvaa 10–20 m korkeaksi ja jonka soikeat tai liuskaiset lehdet värjäytyvät syksyllä keltaisiksi, oransseiksi ja punaisiksi. Se viihtyy auringossa, kosteassa, happamassa, savisekaisessa ja läpäisevässä maassa, mutta sietää myös hiekkaista ja kuivempaa maata. Se kukkii maalis–toukokuussa, tummansiniset luumarjat kypsyvät syyskuussa.
| Korkeus | 10–20 m |
|---|---|
| Heimo | laakeripuukasvit (Lauraceae) |
| Kukinta-aika | maalis–toukokuu |
| Hedelmien kypsyminen | syyskuu |
| Kasvupaikka | täysi aurinko |
| Maaperä | läpäisevä, kostea, hapan, savisekainen, sietää myös hiekkaista |
Sassafras (Sassafras albidum) on laakeripuukasvien heimoon kuuluva lehtipuu, jolla on voimakas tuoksu ja joka on kotoisin Pohjois-Amerikasta, missä se kasvaa Atlantin rannikolta itäiseen Texasiin saakka. Sen kuoren väri vaihtelee harmaasta oranssin kautta ruskeaan ja lehtien muoto on silmiinpistävän vaihteleva: samalla puulla on tavallisesti ehytreunaisia, kaksiliuskaisia ja kolmiliuskaisia lehtiä.
Tämä opas kertoo, millaisen kasvupaikan ja maaperän sassafras tarvitsee, miten se istutetaan ja miten siitä pidetään huolta sekä mitä on huomioitava turvallisuuden kannalta.
Puun ulkonäkö ja kasvu
Soikeat tai liuskaiset lehdet kasvavat 10–15 senttimetrin pituisiksi, ovat vuoroittaisia ja ruotisia, ja syksyllä niiden väri muuttuu kirkkaanvihreästä keltaiseksi, oranssiksi ja hehkuvan punaiseksi. Keltaisenvihreät, miellyttävästi tuoksuvat kukat kasvavat pienissä kukinnoissa ja ilmestyvät maalis–toukokuussa, ennen lehtien puhkeamista tai samaan aikaan niiden kanssa. Tummansiniset, ellipsinmuotoiset, yksisiemeniset hedelmät (luumarjat) kasvavat näkyvillä punaisilla varsilla ja kypsyvät syyskuussa.
Sassafras kasvaa sopivissa olosuhteissa melko nopeasti, erityisesti avoimella, aurinkoisella paikalla. Luonnossa se muodostaa sekä yksittäisiä puita että pienempiä ryhmiä, puutarhassa se istutetaan useimmiten yksittäispuuksi silmiinpistävän syysvärityksen vuoksi.
Istutus vaihe vaiheelta
| Vaihe | Suositus |
|---|---|
| Istutusajankohta | kevät tai syksy, pakkasjaksojen ulkopuolella |
| Kasvupaikka | täysi aurinko, riittävästi tilaa täysikasvuiselle puulle |
| Maaperä | läpäisevä, kostea, hapan, mieluiten savisekainen |
| Istutuksen jälkeen | runsas kastelu ja katekerros rungon ympärille |
Valitse istutuksessa riittävän suuri, aurinkoinen tontti, sillä puu muodostaa vuosien kuluessa leveän latvuksen ja tarvitsee tilaa myös korkeussuunnassa. Valmistele kuoppa juuripaakkua suuremmaksi ja täytä tila läpäisevällä, happamammalla mullalla, tarvittaessa turpeella parannetulla, jos tontin maa on emäksisempää. Kastele nuori puu istutuksen jälkeen runsaasti ja peitä runko katteella, joka auttaa pitämään kosteuden ja tasaisemman lämpötilan juurivyöhykkeellä.
Kasvupaikka, maaperä ja kasvualusta
Sassafras kasvaa parhaiten täydessä auringossa, syvässä varjossa se kukkii ja tuottaa hedelmiä vähemmän ja syysväritys jää vaatimattomammaksi. Parhaiten sille sopii läpäisevä, kostea, hapan, savisekainen maa, mutta se sietää hyvin myös hiekkaista tai kuivempaa maata, jos se ei ole pitkäaikaisesti liian märkää.
Raskas, pysyvästi liian märkä tai toisaalta voimakkaasti emäksinen maa ei sovi puulle ja voi heikentää kasvua. Ennen istutusta onkin hyvä tarkistaa maan pH ainakin suuntaa-antavasti ja tarvittaessa säätää sitä happamammalla kasvualustalla tai turpeella.
Kastelu ja lannoitus
Kastele nuoria, vasta istutettuja taimia säännöllisesti, kunnes ne ovat juurtuneet hyvin, myöhemmin sassafras selviää lyhytaikaisestakin kuivuudesta ilman suurempaa haittaa. Runsaampi kastelu on erityisen tärkeää kahtena ensimmäisenä vuonna istutuksen jälkeen ja pitkien sateettomien kausien aikana.
Lannoitusta ei tarvita suuressa määrin, riittää kevään annos kompostia tai miedompaa yleislannoitetta puuvartisille kasveille. Liiallinen typpilannoitus edistää nopeaa mutta vähemmän kestävää kasvua puun kokonaisvakauden kustannuksella.
Taudit ja tuholaiset
Sassafras kuuluu kestävämpiin puuvartisiin kasveihin, vakavia tauteja ja tuholaisia siinä esiintyy vain poikkeuksellisesti. Satunnaisesti voi ilmaantua joidenkin perhoslajien toukkia, jotka syövät lehtiä, mutta yleensä ilman merkittävää vaikutusta täysikasvuisen puun elinvoimaan.
Suurimpana riskinä pysyy sopimaton, pysyvästi liian märkä kasvupaikka, joka voi heikentää juuristoa ja johtaa alttiuteen muille ongelmille. Ehkäisyssä auttaa läpäisevän maan valinta ja paikkojen välttäminen, joissa vesi seisoo pitkään.
Turvallisuus: safrolipitoisuus
Sassafraksen puu ja juuret sisältävät eteeristä öljyä, jossa on suuri osuus safrolia, ainetta, jonka on todettu olevan mahdollisesti syöpää aiheuttava. Tästä syystä safrolin käyttö elintarvikkeissa ja kosmetiikassa on nykyisin monissa maissa kielletty tai tiukasti rajoitettu, ja se korvataan synteettisillä tuoksuaineilla. Tämä opas keskittyykin tarkoituksella vain puun kasvattamiseen koriste- ja varjopuuna puutarhassa, ei juomien tai teen valmistamiseen kuoresta, juurista tai lehdistä.
Lisääminen
Sassafrasta lisätään useimmiten siemenestä, joka on ennen kylvöä stratifioitava, eli altistettava usean viikon ajan kylmälle, samaan tapaan kuin se tapahtuu luonnostaan talven aikana ulkona. Ilman stratifiointia siemenet itävät epäluotettavasti tai eivät lainkaan.
Toinen mahdollisuus on käyttää juurivesoja, sillä puu muodostaa niitä luonnostaan ja voi sopivalla, aurinkoisella kasvupaikalla vähitellen muodostaa myös pienemmän ryhmän geneettisesti samanlaisia puita. Jos et halua puun leviävän tällä tavalla puutarhassa, poista vesat säännöllisesti jo kasvun varhaisessa vaiheessa.
Leikkaus ja muotoilu
Sassafras ei yleensä vaadi säännöllistä leikkausta, latvuksen luonnollinen, epäsäännöllinen muoto kuuluu sen tyypilliseen ulkonäköön ja on osa sen koristearvoa. Leikkaus rajoittuu pikemminkin vaurioituneiden, sairaiden tai toisiaan risteävien oksien poistamiseen, mieluiten lepokauden aikana, eli myöhään syksyllä tai aikaisin keväällä ennen silmujen puhkeamista.
Suuremmat toimenpiteet latvuksessa puu sietää huonommin, joten rajoita oksien voimakas lyhentäminen mieluummin välttämättömään vähimmäismäärään ja suosi säännöllistä, lievää hoitoa yksittäisen, rajumman latvuksen leikkauksen sijaan.
Sassafras puutarhassa
Silmiinpistävän syysvärityksen ja mielenkiintoisen, epäsäännöllisen latvuksen muodon ansiosta sassafrasta käytetään puutarhoissa pääasiassa yksittäisenä koristepuuna. Lopullisen 10–20 metrin korkeuden vuoksi on varauduttava riittävän suureen tonttiin, joten pieneen puutarhaan tämä puu ei kovin hyvin sovi.
Usein kysyttyä
Kuinka korkeaksi sassafras kasvaa?
Yleensä 10–20 metriä, kasvupaikan olosuhteista ja käytettävissä olevasta tilasta riippuen.
Millaista maata sassafras tarvitsee?
Läpäisevää, kosteaa, happamaa ja savisekaista, mutta se sietää myös hiekkaista tai kuivempaa maata.
Tarvitseeko sassafras aurinkoa?
Kyllä, sille sopii parhaiten täysi aurinko, varjossa se kukkii ja tuottaa hedelmiä vähemmän ja lehtien syysvärit jäävät vaatimattomammiksi.
Milloin sassafras kukkii ja tuottaa hedelmiä?
Se kukkii maalis–toukokuussa, tummansiniset hedelmät kypsyvät syyskuussa.
Onko turvallista valmistaa teetä sassafraksen kuoresta tai juurista?
Puu ja juuret sisältävät safrolia, jonka on todettu olevan mahdollisesti syöpää aiheuttava, minkä vuoksi sen käyttö elintarvikkeissa on nykyisin monissa maissa kielletty tai rajoitettu.
Sopiiko sassafras pieneen puutarhaan?
Pikemminkin ei, se on täysikasvuinen, jopa 20 metriä korkeaksi kasvava puu, joka tarvitsee riittävän suuren tontin.
Lähteet
Päivitetty: 11.10.2026