Lyhyesti: Paperimulperipuu on Aasiasta peräisin oleva lehtipuu, joka tunnettiin aiemmin paperin valmistuksesta sisäkaarnasta. Euroopassa sitä pidetään nykyään vieraslajina, joten ennen istutusta kannattaa harkita huolellisesti, onko se juuri kyseisessä puutarhassa todella toivottu.
| Korkeus | lehtipuu, 10–20 m |
| Lisääntyminen | kaksikotinen, siemenet ja juurivesat |
| Asema EU:ssa | katsotaan vieraslajiksi, kasvatus rajoitettua |
Paperimulperipuu, kasvitieteellisesti Broussonetia papyrifera, on mulperikasvien heimoon kuuluva lehtipuu, joka suotuisissa oloissa kasvaa kymmenen–kahdenkymmenen metrin korkuiseksi. Sillä on kiertynyt runko ja sisäkaarna, joka koostuu lujista, toisiinsa kietoutuneista kuiduista. Lehdet ovat vuorottaisia, sydämenmuotoisia tai munamaisia, viidestä kahteenkymmeneen senttimetriä pitkiä, päältä vihreitä ja alta valkoharsoisia, ja yhdessä puussa ne voivat vaihdella selvästi muodoltaan ja kooltaan. Kaikki kasvin osat sisältävät maitiaisnestettä.
Mistä paperimulperipuu on kotoisin
Paperimulperipuu on kotoisin Itä-Aasian subtrooppisilta ja trooppisilta alueilta, eli Kiinasta, Intiasta, Vietnamista, Thaimaasta, Koreasta ja niiden lähimaista. Ihmisen toiminnan myötä se on levinnyt vähitellen myös Eurooppaan, Afrikkaan ja Amerikkaan. Tšekissä sitä kasvatetaan satunnaisesti koristepuuna suojaisissa paikoissa, esimerkiksi linnapuistoissa ja -puutarhoissa; se kestää pakkasta noin viiteen asteeseen asti ilman suurempia ongelmia, mutta pidemmät ja kovemmat pakkaskaudet vahingoittavat sitä.
Kaksikotinen kasvi ja leviäminen
Paperimulperipuu on kaksikotinen, eli koiras- ja naaraskukat kasvavat aina eri puussa. Koiraan norkot kasvavat jopa kahdeksan senttimetrin pituisiksi, kun taas naaraskukista syntyy pallomaisia kokoomahedelmiä, joiden halkaisija on kahdesta kolmeen senttimetriä ja joissa on punaisia tai oransseja kivihedelmiä. Puu kasvaa erittäin nopeasti, kahdessa vuodessa se voi kasvaa kolme–neljä metriä, ja se leviää sekä tuulen mukana kulkeutuvalla siitepölyllä ja siemenillä että juurivesoilla, eli uusilla versoilla, jotka kasvavat suoraan emäpuun juurista. Juuri nopean kasvun, runsaan siementuotannon ja juurivesojen muodostamiskyvyn yhdistelmä tekee siitä kotimaansa ulkopuolella ongelmallisen vieraslajin.
| Ominaisuus | Paperimulperipuu |
|---|---|
| Kasvunopeus | suuri, jopa useita metrejä vuodessa |
| Leviäminen | siemenet tuulen mukana, juurivesat |
| Pakkasenkestävyys | kestää lyhytaikaisesti noin -5 °C:seen |
| Asema kotimaan ulkopuolella | monissa maissa, myös EU:ssa, katsotaan vieraslajiksi |
Miksi paperimulperipuuta pidetään vieraslajina
Luonnollisen levinneisyysalueensa ulkopuolella paperimulperipuu voi levitä erittäin nopeasti alkuperäisen kasvillisuuden kustannuksella; Yhdysvalloissa se on jo karannut viljelystä ja käyttäytyy siellä vakiintuneena vieraspuuna. Nopean kasvun, helpon siemenillä ja juurivesoilla leviämisen sekä lisäksi allergisen siitepölyn vuoksi paperimulperipuun kasvatus on Euroopan unionissa rajoitettua. Jos harkitset paperimulperipuun istutusta, kannattaa etukäteen selvittää voimassa olevat säännöt ja harkita, onko kyseisellä paikalla vaara sen hallitsemattomasta leviämisestä ympäristöön, etenkin jos naapurissa on alueita, joille se voisi helposti levitä itsekseen.
Käyttö: vanhasta kiinalaisesta paperinvalmistuksesta nykypäivään
Paperimulperipuu liittyy historiallisesti paperin valmistukseen: jo noin kaksituhatta vuotta sitten kiinalaiset valmistivat sen kaarnasta paperia, joka helpotti merkittävästi kirjoitetun kulttuurin kehitystä. Sisäkaarnasta valmistetaan perinteisesti myös niin sanottua tapa-kaarnakangasta, jota käytetään Tyynenmeren kulttuureissa seremoniavaatteisiin, ja kaarnan kuituja käytetään edelleen laadukkaan japanilaisen washi-paperin ja korealaisen hanji-paperin valmistuksessa, vaikka kaupallinen käsittely on edelleen melko vaativaa ja kallista. Sen puuta käytetään nykyään pääasiassa huonekaluihin ja massaan, lehdet toimivat karjan ja silkkiperhosen toukkien rehuna. Kokonaisuudessaan kyse on vaatimattomasta, nopeakasvuisesta pioneerilajista, joka asuttaa helposti myös häiriintynyttä tai niukkaa maata ja sietää saastunutta ilmaa.
Kasvupaikka ja hoitovaatimukset
Jos päätät kuitenkin kasvattaa paperimulperipuuta, sille sopii aurinkoinen tai lievästi varjoisa kasvupaikka ja multava, läpäisevä maa, jossa on riittävästi kosteutta, erityisesti ensimmäisinä vuosina istutuksen jälkeen. Pioneeripuuna se tulee toimeen myös niukemman tai häiriintyneen maan kanssa ja sietää saastunutta kaupunki-ilmaa, minkä vuoksi sitä istutettiin aiemmin satunnaisesti myös kaupunkipuistoihin. Nopean kasvun vuoksi on varauduttava siihen, että puu vie muutamassa vuodessa melko paljon tilaa, sekä maan päällä latvuksellaan että maan alla juuristollaan, josta kasvaa lisäksi uusia vesoja; jos haluat rajoittaa sen leviämistä, sinun on poistettava nämä vesat säännöllisesti ja johdonmukaisesti, muuten yhdestä puusta voi muutamassa kasvukaudessa tulla kokonainen pienempi metsikkö.
Ero paperimulperipuun ja mulperipuun välillä
Paperimulperipuu sekoitetaan usein mulperipuuhun, jonka kanssa se on läheistä sukua, ja molemmat kuuluvat samaan mulperikasvien heimoon. Mulperipuuta kasvatetaan kuitenkin pääasiassa syötävien, karhunvatukoita muistuttavien hedelmien vuoksi ja lehtien takia, joilla ruokitaan silkkiperhosen toukkia silkinviljelyssä. Paperimulperipuu sen sijaan tuottaa pienempiä kokoomahedelmiä, joita ei yleensä syödä, ja sen tärkein historiallinen merkitys oli kuituisen sisäkaarnan käyttö paperin ja kankaiden valmistukseen, ei hedelmien tuotanto. Jos siis kohtaat puun, jolla on samankaltaiset lehdet ja et ole varma lajista, auttaa katsoa juuri hedelmiä: mulperipuulla ne ovat mehukkaita, syötäviä kokoomahedelmiä, paperimulperipuulla pikemminkin kuivempia kivihedelmiä. Mulperipuuta kasvatettiin Tšekissä myös silkkiperhosen kasvatuksen historiallisen perinteen vuoksi, jolloin sen lehtiä kerättiin silkkikuitua tuottavien toukkien rehuksi; tämä perinne päättyi meillä laajemmassa mittakaavassa vasta viime vuosisadan kuudessakymmenessä. Paperimulperipuulla sen sijaan ei ole tällaista kotimaista perinnettä, ja Tšekissä se jää pikemminkin marginaaliseksi, satunnaisesti kasvatettavaksi koristepuuksi, johon törmää pikemminkin sattumalta jossakin vanhemmassa linnapuutarhassa.
Usein kysyttyä
Kuinka korkea paperimulperipuu on?
Yleensä kymmenestä kahteenkymmeneen metriä, poikkeuksellisesti se voi kasvaa enemmänkin, ja se kuuluu nopeasti kasvaviin puihin.
Sopiiko paperimulperipuu tavalliseen puutarhaan Tšekissä?
Tšekissä sitä kasvatetaan pikemminkin satunnaisesti suojaisissa paikoissa, koska sen kasvatus on Euroopassa vieraslajisuuden ja allergisen siitepölyn vuoksi rajoitettua; on järkevää tarkistaa olosuhteet etukäteen.
Miksi paperimulperipuuta kutsutaan paperimulperipuuksi?
Koska sen sisäkaarnasta valmistettiin laadukasta paperia jo muinaisessa Kiinassa, ja siitä valmistetaan perinteisesti edelleen japanilaista ja korealaista käsinvalmistettua paperia.
Kestääkö paperimulperipuu pakkasta?
Lyhytaikaisesti se kestää noin viiden asteen pakkasta, pidemmät ja kovemmat pakkaset vahingoittavat sitä.
Miksi paperimulperipuuta pidetään vieraslajina?
Se kasvaa erittäin nopeasti, leviää sekä tuulen mukana kulkeutuvilla siemenillä että juurivesoilla, ja luonnollisen levinneisyysalueensa ulkopuolella se kasvaa helposti ympäröivään kasvillisuuteen.
Ovatko koiras- ja naaraspaperimulperipuun kukat samannäköisiä?
Ei, koiraspuilla on pitkät norkot, kun taas naaraskukista syntyy pallomaisia kokoomahedelmiä, joissa on punaisia tai oransseja kivihedelmiä.
Lähteet
Broussonetia papyrifera – Wikipedia (englanniksi)
Päivitetty: 11.10.2026