Aloitamme bonsain parissa - kasvatus-opas

Lyhyesti: Bonsai tarkoittaa puuta astiassa – tavallinen puulaji pidetään pienenä leikkaamalla, langoittamalla ja juuria hoitamalla. Kasvukaudella useimmat bonsait tarvitsevat kastelua vähintään kerran päivässä ja lannoitusta 1–2 viikon välein huhtikuusta syyskuuhun. Aloittelijalle sopivat esimerkiksi fiikus, kiinalainen jalava tai kataja.

Bonsai-kasvattamisella on Aasiassa pitkä perinne. Kasvit ovat perheen aarteita, jotka ovat monia kymmeniä vuosia vanhoja. Sinun ei kuitenkaan tarvitse säikähtää, kauniin puun kasvattamiseen riittää jopa yksi vuosi.

Kuinka aloittaa ja mitä ottaa huomioon – tässä oppaassa kerromme bonsai-kasvatuksesta.

Tässä artikkelissa: mitä harkita - kasvualusta - uudelleenistutus - bonsai-tyypit - muotoilu - kastelu - lehtien hoito - lannoitus - talvehtiminen

Mitä tulee harkita:

Ennen kuin hankit bonsain kotiin, on vastattava useisiin kysymyksiin. Vaikka kasvi ei ole yhtä vaativa kuin esimerkiksi lemmikkieläin, se tarvitsee silti hoitoa. Ja viimeisenä mutta ei vähäisimpänä, on valittava sellainen bonsai-laji, joka sopii sinulle.

1. Onko minulla aikaa hoitaa bonsaita?

Vaikka puuta ei tarvitse leikata ja siirtää joka päivä, on tärkeää ymmärtää, että kasvatat sitä todennäköisesti hyvin pienessä ja matalassa astiassa. Erityisesti ulkona sijaitsevat pienemmät bonsait tarvitsevat kastelua vähintään kerran päivässä. Joten jos sinulla on tapana lähteä viikonloppumatkoille ja lomalle, on löydettävä joku, joka hoitaa bonsaiasi poissaolosi aikana.

2. Onko minulla kotona tilaa bonsaille?

Kun hankit puun, sinun tulee valita sille sopiva paikka. Sisäbonsaille parhaiten sopii ikkuna (parhaiksi ovat osoittautuneet länsi- tai itäikkunat), jos aiot pitää bonsaita ulkona, sen tulisi olla paikka, jossa on riittävästi valoa, mutta mieluiten ilman suoraa keskipäivän auringonpaistetta.

3. Kuinka suuren bonsain haluaisin?

Käsite "bonsai" ei sisällä vain muutaman kymmenen senttimetrin korkuisia puita. Bonsai voi olla jopa kahden metrin korkuinen. Se riippuu jokaisen kasvattajan mausta ja tilallisista mahdollisuuksista. Halutun koon mukaan on valittava laji, joka kasvaa joko nopeasti tai hitaasti. Jos suunnittelet suurempaa bonsaita etkä halua odottaa useita vuosia sen kasvamista, kannattaa ostaa jo suurempi puu tai taimi, joka on esimuotoiltu bonsai-kasvatukseen.

4. Minkä lajin valitsen?

Puulajin valinta riippuu lopullisesta mielikuvastasi. Bonsai voidaan kasvattaa lähes mistä tahansa, mikä muodostaa puumaista kudosta.

Ulkobonsaille voidaan alkuun suositella ennemmin lehtipuulajeja. Miniatyyrimännyt näyttävät kyllä kauniilta, mutta ne ovat todella vaativia.

Kauniita bonsaita voidaan luoda esimerkiksi vaahteroista, lehmuksista, vaahterista tai hedelmäpuista. Kauniilta näyttävät myös kukkivat bonsait syreeneistä,atsaleoista tai fuksioista. Koristeomenapuiden tai kirsikkapuiden kasvatuksessa saat kesällä lisäksi palkinnoksi kauniit hedelmät.

Vaihtoehtoja on hyvin paljon. Vältä kuitenkin mieluummin bonsaien kasvattamista tammista, jos haluat, että puullasi on pienet lehdet, jotka ovat kasvin kokolle sopivat.

Kun kasvatat sisäbonsaita, voit valita kaikista mahdollisista puumaisista lajeista, joita kasvatetaan ruukkukasveina.

Erittäin kiitollisia ja sitkeäviä ovat esimerkiksi viikuna-lajit (benjamina, ginseng tai retusa), Ligustrum (ligusteri), kiinalaiset jalavat tai mehikasvit. Näiden lajien mukava puoli on, että ne ovat ympäri vuoden vihreitä ja voivat siten koristaa kotiasi jatkuvasti.

Mehikasvit ja viikuna-lajit arvostavat paljon valoa, niille sopii myös eteläikkuna ja kesäilma ulkona suorassa auringonpaisteessa. Lisäksi ne kestävät myös satunnaisen kastelun unohtamisen. Jotkut lajit, esimerkiksi granaattiomena, myös kukkivat kauniisti ja voivat palkita sinut hedelmillä.

5. Mistä hankkia bonsai?

On olemassa useita tapoja hankkia oma bonsai. Yksinkertaisin, mutta myös kallein tapa on ostaa jo valmis bonsai tai esimallinnettua puuta erikoisliikkeistä. Bonsai on heti alusta lähtien kaunis katsella ja voit ylläpitää sitä jatkuvasti suunnilleen samassa muodossa. Et kuitenkaan koe sitä iloa kasvattaa ja muotoilla sitä alusta alkaen omalla tavallasi.

Halvempi vaihtoehto kasvattajille, jotka tarkoittavat intohimoaan todella vakavasti, on kasvattaa bonsai kotona. Se ei vaadi paljon vaivaa, mutta vaatii aikaa.

Toinen vaihtoehto on ostaa klassinen muotoilematon puu tai kaivaa sopiva kasvi suoraan ulkoa. Sinulla on jo kasvanut kasvi, joka sinun on kuitenkin itse karsittava ja muotoiltava. Myös juuriston on muutamassa vaiheessa sopeutettava uuteen maljaan. Tällä tavalla tunnet todella ilon oman työsi tuloksista. Tämä tapa sopii kaikille, jotka haluavat muotoilla koko kasvin omin käsin, mutta eivät halua odottaa kauan, että puu kasvaa tarpeeksi.

Puita ostaessasi kiinnitä erityistä huomiota siihen, että ne ovat terveitä ja vailla tuholaisten tartuntaa. Vältä mieluummin kasveja, joissa on täpliä lehdissä, kuolleita juuria tai versojen kärkiä.

Viimeinen vaihtoehto on kasvattaa bonsai suoraan siemenestä. Se on hidas ja työläs menetelmä, mutta saavuttaa parhaat tulokset. Sinulla on hallinta kasvista koko sen kehityksen ajan. Jos haluat kasvattaa miniatyyribonsaita, joiden koko on alle kymmenen senttimetriä, tämä tapa on todennäköisesti paras.

Kun meillä jo on bonsai

Oston jälkeen

Kun tuot kasvin kotiin kaupasta, yleensä on parasta siirtää se heti uuteen ruukkuun. Tämä koskee erityisesti huonekasveja, joita ei ole ostettu erikoistuneesta bonsai-liikkeestä. Kasvualustat ovat nimittäin usein sopimattomat, ne pidättävät liikaa vettä ja juuret alkavat mädäntyä. Jos sinulla on kasvi, joka on kaivettu ulkoa, on parempi totuttaa se hitaasti ruukussa kasvamiseen - lyhennä paksut juuret ja istuta kasvi sopivan kokoiseen tavalliseen ruukkuun

Kasvualustan valinta

On olemassa erikoiskasvualustoja, jotka sopivat suoraan bonsaipuille. Niitä voi ostaa erilaisista kasvatustarvikkeista. Kasvualusta on riittävän ilmava, jotta muodostuu mahdollisimman paljon pieniä juuria, se ei pidä liikaa kosteutta, jotta juuret eivät lahoa, ja samalla se sisältää tarvittavia lannoitteita, jotka riittävät kasville noin puolen vuoden kasvuun. Hyvin ovat osoittautuneet myös poltetusta savesta valmistetut kasvualustat (useimmiten Akadama), jotka näyttävät pieniltä rakeeilta - ne ovat optimaalisia juurten kasvulle, mutta eivät sisällä ravinteita, joten ne on lisättävä kasteluveteen.

Astian valinta

Astioiden tyylejä ja tyyppejä on yhtä monta kuin bonsainkasvattajia. Astiat voivat olla matalia tai syviä, muovisia, keraamisia tai kivisiä, riippuu vain mausta sekä bonsain koosta ja tyypistä.

Jos haluat klassisen, ylöspäin kasvavan bonsain, paras ratkaisu on luultavasti matalampi kulmikas tai soikea tai pyöreä astia, syviä astioita käytetään enemmän kaskadien muodostamiseen.

Mitä kaikkien astiatyyppien pitäisi joka tapauksessa täyttää, ovat riittävän suuret vedenpoistoreiät. Suurin osa kotien kasveista ei nimittäin kuole kuivuuteen, vaan päinvastoin liialliseen kasteluun, jolloin juuret lahoavat ja kasvi kuivuu.

Parasta on valita astia yhdessä sopivan aluslautasen kanssa, johon ylimääräinen vesi valuu.

Uudelleenistutus

Ennen kuin alamme istuttaa kasvia uudelleen, valmistamme kaiken etukäteen. Tarvitsemme bonsaille astian, tarvittaessa ruukun (jos käytät vanhaa astiaa uudelleen, muista harjata ja desinfioida se kunnolla), kasvualustan (tarvittaessa sekoitettuna lannoitteen kanssa), puutikun juurten erottamiseen, langan kasvin kiinnittämiseen (mieluiten alumiinilanka), työkalut juurten karsimiseen, tarvittaessa verkon vedenpoistoreikiin (voimme käyttää palaa vanhaa verhoa tai muuta vastaavaa harvaa materiaalia).

Laitamme vedenpoistoreikien päälle verkon ja kiinnitämme sen langan paloilla. Estämme näin kasvualustan huuhtoutumisen. Pujotamme myös vedenpoistoreikien läpi langat, jotka palvelevat myöhemmin bonsain tukevaan kiinnittämiseen astiassa. Lankojen tulisi työntää neljä päätä ulos astiasta.

Bonsain uudelleenistutuksessa meillä on mahdollisuus tarkastaa ja karsia juuret.

Ensin on päästävä eroon kaikesta vanhasta kasvualustasta, joka tarttuu juuriin. Parasta on mekaanisen ravistamisen ja juurten erottamisen jälkeen (voi auttaa puutikulla) huuhdella juuret vedellä. Sen ei pitäisi olla liian kylmää, parasta on seissyt tai sadevesi. Sitten voimme alkaa työskennellä juurten kanssa

Ihanteellinen on tiheä pienten juurten ja juurikarvojen verkosto, paksut juuret poistetaan. Kaikkia paksuja juuria ei aina voi poistaa kerralla, luonnosta kerätyillä kasveilla tai suurissa astioissa kasvatetuilla kasveilla juurten lyhentäminen tehdään vähitellen useiden uudelleenistutusten aikana.

Ylimääräisiä juuria poistettaessa huolehdittava työkalujen puhtaudesta ja terävyydestä, suuremmat haavat on käsiteltävä (esimerkiksi oksastointivahalla).

Muistakaa, että aina on jäätävä riittävästi juuria kasvin elättämiseksi.

Jos kasvi erittää lateksia (maitomaista tahmean ainetta), haavan suihkuttaminen kylmällä vedellä auttaa - lateksi hyydyt ja kasvi lakkaa "vuotamasta verta".

Juuria karsittaessa on hyvä kiinnittää huomiota tulevan nebarin muodostumiseen - rungon osan, joka muuttuu juuriksi. Tämän siirtymän tulisi olla kauniisti sujuva. Muutama isompi juuri tulisi siis jättää tätä tarkoitusta varten. Nämä pääjuuret levitämme litteäksi, niin kuin ne tulevat makaamaan ruukussa. Tämä riippuu myös tietysti ruukun tyypistä, johon istutamme.

Jos juuret eivät pysy paikallaan, voimme käyttää lankaa - joko suoraan tähän tarkoitukseen valmistettua bonsai-lankaa tai mitä tahansa muuta hyvin taipuisaa riittävän paksua lankaa. Kuparilanka ei ole sopiva, koska se hidastaa juurten kasvua.

Perustason muotoilu

Vihdoin pääsemme siihen, miten kasvi muotoillaan näyttämään iäkkäältä, vääristyneeltä puulta. On olemassa useita bonsain muotoilutapoja, joista yleisimmin käytetty on leikkaus ja langoitus.

Ennen muotoilun aloittamista on valittava näkymäpuoli, eli se, jota tarkastelemme useimmiten. Mielessäsi tai paperilla luo ihanteellinen kuva siitä, miltä bonsaisi tulisi näyttää. Sinun on otettava huomioon sen ominaisuudet, koska oksan voimme leikata pois, mutta emme voi pakottaa sitä kasvamaan. Voit kokeilla taivuttaa niitä käsin eri kulmiin. Mikään oksista ei saisi näkymäpuolelta työntää suoraan sinua kohti. Kun sinulla on selvä käsitys, on aika aloittaa muotoilu.

Ylimääräiset versot poistetaan heti, liian pitkät tai liian vähän haarautuneet lyhennetään. Leikkaushaavat käsitellään oksastointivahalla.

Itse muotoiluun käytämme lankaa. Parasta on ostaa suoraan bonsai-lankoja - ne pitävät muotonsa hyvin eivätkä vahingoita puun kuorta. Tarvitsemme eri paksuisia lankoja.

Langoituksessa edetään puun alaosasta ja vahvimmista oksista heikompia kohti, valiten langan, joka pitää oksan halutulla paikalla ja taivutuksessa, mutta ei ole tarpeettoman vahva.

Langat kierretään noin 45 asteen kulmassa. Jokainen lanka kiinnitetään runkoon tai vahvempaan oksaan, josta vasta langoitetaan heikompia.

Vasta kun olemme langottaneet koko puun, siirrymme varsinaiseen muotoiluun. Etenemme jälleen alhaalta ylöspäin, oksien ei tulisi peittää toisiaan tai risteillä ja silmujen tulisi osoittaa keskustasta ulospäin. Suuremmissa taivutuksissa on hyvä ensin liikutella oksaa hieman sormilla kaikkiin suuntiin.

Edetään varovasti, jotta oksat eivät halkea.

Langat jäävät bonsaipuuhun niin pitkäksi aikaa, että niiden poistamisen jälkeen oksat ja runko säilyvät halutun muotoisina. Tämä voi kestää useita kuukausia tai jopa vuoden. Tänä aikana on tärkeää varmistaa, ettei langat ala painaa kuorta tai jopa kasvaa siihen sisään - tämä aiheuttaisi rumia arpia, joita voi nähdä tavarataloissa myytävissä teollisesti kasvatetuissa "bonsaipuissa". Painaumille alttiita ovat erityisesti pehmeäkuoriset lajit, kuten viikunapuut. Jos lanka on jo liian tiukka kasville, ei auta muu kuin purkaa se ja langottaa kasvi uudelleen.

Bonsaipuiden kastelu

Bonsaipuut kasvavat yleensä matalissa ruukuissa, minkä vuoksi kasvukaudella niitä on kasteltava usein. Useimmat tarvitsevat kastelua vähintään kerran päivässä. Paras vesi on sadevesi, mutta voidaan käyttää myös seisotettua vettä.

Bonsaipuita on lannoitettava, erityisesti sen jälkeen, kun ne ovat käyttäneet kasvualustassa olevan lannoitteen loppuun (viimeistään puolen vuoden kuluttua). Keväästä syksyn puoliväliin niitä tulisi lannoittaa kerran 1-2 viikossa. Markkinoilla on saatavilla erityisesti bonsaipuille tarkoitettuja lannoitteita, mutta voidaan käyttää myös tavallista lannoitetta (esim. Kristalon start).

Talvilevon aikana joko ei kasella juuri lainkaan (lehtiä pudottavat talvehditut lajit), tai kastellaan vain sen verran, ettei kasvualusta kuivu liikaa, ja lannoitetaan kerran 2-4 viikossa (huonekasveina pidettävien ikivihreiden bonsaipuiden kohdalla).

Lehtien pienentäminen

Joillakin puulajeilla on luonnostaan pienet lehdet, toisilla lehtien pieneneminen tapahtuu itsestään astiakasvatuksessa. Useimpien puiden kohdalla voimme kuitenkin auttaa lehtien pienentymistä. Tätä prosessia kutsutaan defoliaatioksi (lehtien poisto). Se tehdään vain terveille, hyvin juurtuneille puille kasvukauden aikana.

Ennen toimenpiteen suorittamista on hyvä lannoittaa bonsaipuu huolellisesti, jotta se pystyy muodostamaan uusia lehtiä eikä heikkene.

Voitte huomata, että riistaeläinten kalvamien puiden jälkeen syntyy paljon pieniä lehtiä ja ne haarautuvat kauniisti. Tähän tilaan voimme päästä myös keinotekoisesti.

Defoliaatiossa poistetaan lehtilavat (ne voidaan leikata saksilla, lehtiruodit on hyvä jättää, jotta silmut ja kuori eivät vaurioidu). Noin joka seitsemännen lehden jätämme puuhun, tai leikkaamme siitä vain osan pois. Samalla voimme leikata kasviakin.

Tämän jälkeen siirrämme bonsaipuun suoraan auringonvaloon, nuoret lehdet tottuvat siihen alusta alkaen. Pian kasvi peittyytyy uusilla lehdillä, joiden pitäisi olla huomattavasti pienempiä ja kirkkaamman vihreitä kuin edelliset.

Talvehtiminen ja kesäkausi

Ulkobonsait on sijoitettava talveksi viileään paikkaan. Tämä hyödyttää myös joitakin huonebonsailajeja, jotka vaativat yleensä noin kymmenen asteen lämpötiloja. Ulkolajien lämpötilat voivat olla alhaisemmat, mutta kasvualustan ja juurien ei saa antaa jäätyä. Lehtipuulajit eivät tarvitse talvella valoa. Ihanteellisia ovat eristetyt ullakoat tai autotallit. Liiallinen kosteus on ei-toivottavaa, sillä se edistää erilaisten sieni- ja bakteeripatogeenien kasvua.

Keväällä, kun yölämpötilat eivät enää laske nollan tuntumaan, voimme siirtää kasvit jälleen ulos. Samalla on hyvä aika istuttaa ne uuteen kasvualustaan ja karsia. Aluksi on hyvä pitää kasvia muutaman päivän puolivarjossa, jonka jälkeen se voi siirtyä täydelle auringolle.

Myös huonebonsait hyötyvät ulkona oleskelusta auringossa. Voimme viedä ne ulos yleensä toukokuun puolivälin tienoilla, ja ne voivat jäädä sinne syyskuun puoliväliin asti. Lämpötilojen ei tulisi olla alle kymmenen astetta, mutta se riippuu tietysti lajista (esimerkiksi fiikunat eivät pidä alle 15 asteen lämpötiloista, mutta kiinalainen jalava kestää neljän asteen lämpötilat).

Lannoitus

Lannoitamme bonsait erityisillä lannoitteilla valmistajan ohjeiden mukaan. Erittäin sopiva on nestemäinen lannoite, jonka NPK-suhde on 4-3-9. Tämän suhteen sisältävät usein bonsailannoitteet.

Lannoitteen alentunut typpipitoisuus tukee lehtien ja neulasten rehevöitymistä. Juuri vähemmän typpeä tarvitaan bonsain kompaktiin ulkonäköön ja pienempiin lehtiin.

Annostus: 15 ml nestemäistä bonsailannoitetta laimennetaan 5 litraan vettä. Lannoitusta suositellaan koko kasvukauden ajan, eli huhtikuusta syyskuuhun. Lannoitetaan kerran 14 päivässä, kasvukauden lepovaiheessa kerran kuukaudessa.

Lue myös: Kuinka saada terveennäköinen bonsai