Leijonankita (Antirrhinum majus), erilaisia

Antirrhinum majus

Yksi kauneimmista kesäkukista, joita voi kasvattaa omassa puutarhassa. Sen putkimaisten kukkien huuli muistuttaa pientä kitaa. Se on kotoisin Pohjois-Amerikasta, jossa se kasvaa monivuotisena. Kasvit ovat lajikkeesta riippuen 20–90 cm korkeita. Kukat ovat kaikissa väreissä paitsi sinisessä. Kukkii kesäkuusta syyskuuhun.

Leijonankitoja kasvatetaan monenlaisissa koristepenkkien kohdissa, ennen kaikkea muiden kesäkukkien tai monivuotisten kasvien seurassa, mutta lähes aina isommissa ryhmissä. Ne kuuluvat olennaisesti maaseudun puutarhoihin. Leijonankidat karkottavat etanoita. Siksi niitä voi istuttaa yhdessä samettikukkien kanssa vihannesten väliin.

Näin kasvatat leijonankitaa

• Leijonankidat rakastavat aurinkoista kasvupaikkaa ja läpäisevää maata. Maan tulisi olla jatkuvasti kosteaa, mutta ei koskaan liian märkää. Jos halutaan saada haaroittuva varsi ja runsaampi kukinta, nuorta kasvia on nipistettävä.

• Siemenet kylvetään helmi- ja maaliskuussa lämpölavalle tai ikkunalaudalla oleviin kasvatusastioihin. Siemeniä ei peitetä, vaan ne painetaan kevyesti laudalla. Jos taimet pidetään jatkuvasti kosteina, ne itävät 14 päivässä. Kastelu tehdään alakautta.

• Ihanteellisia ovat keskiraskaat, riittävästi ravinteita sisältävät maat. Köyhässä maassa kasvit näivettyvät ja joutuvat tuholaisten uhreiksi. Leijonankidat eivät siedä liiallista märkyyttä. Niitä ei koskaan kasvateta savimaissa, jotka sitovat vettä voimakkaasti.

• Sopivin on nestemäinen lannoite (parhaat tulokset saadaan käyttämällä tomaattilannoitetta) suositellussa suhteessa laimennettuna, ja penkissä niille voi antaa vielä lisäksi hieman kypsää kompostia.

• Kasvien lehdillä loisivat toisinaan kirvat ja punkit, joista pääsee eroon saippuavedellä tai hyönteismyrkkyvalmisteella. Vakavin tauti on leijonankidanruoste (Puccinia antirrhiniflora), ja jos kasvien välillä on liian vähän raikasta ilmaa, esiintyy myös harmaahometta.