Lyhyesti: Hapankirsikka (Prunus cerasus) on ruusukasvien heimon hedelmäpuu tai tiheä pensas, joka on vaatimaton kasvattaa, pakkasenkestävä ja sietää hyvin kuivuutta. Se menestyy parhaiten humusrikkaassa, läpäisevässä maassa aurinkoisella paikalla tai kevyessä puolivarjossa, kukkii huhtikuusta toukokuuhun ja on tärkeä mehiläiskasvi.
| Istutus | syksy (loka–marraskuu) tai aikainen kevät |
|---|---|
| Kasvupaikka | aurinkoinen paikka tai puolivarjo |
| Maa | humusrikas, läpäisevä |
| Kukinta | huhti–toukokuu |
| Sato | kesä–heinäkuu lajikkeesta riippuen |
Hapankirsikka kuuluu puutarhan kiitollisimpiin hedelmäpuihin – se on kestävä, helppohoitoinen ja tuottaa suurimpana osana vuosista luotettavasti satoa, vaikka et omistaisikaan sille niin paljon huomiota kuin teoriassa ansaitsisi. Lisäksi se on arvokas mehiläiskasvi, jonka kevätkukinta ilahduttaa paitsi puutarhureita myös mehiläisiä ja muita pölyttäjiä.
Tästä katsauksesta löydät, miten hapankirsikka istutetaan ja mistä huolehditaan, jotta se kasvaa ja tuottaa hyvin, sekä sen kasvitieteelliset tuntomerkit ja käyttö.
Miltä hapankirsikka näyttää
Hapankirsikka kasvaa puuna tai tiheänä pensaana, jolla on leveä latvus ja punertavanruskea kaarna. Lehdet ovat munamaisia, hienosti sahalaitaisia, päältä kiiltäviä, 5–8 cm pitkiä ja 2–3 cm leveitä. Valkoiset, 2–3 cm kokoiset kukat ilmestyvät huhtikuusta toukokuuhun, ennen lehtien puhkeamista tai samanaikaisesti. Hedelmillä on tyypillinen kivihedelmän rakenne, jossa on kolme hedelmäseinämän kerrosta: ulompi kalvomainen ja kiiltävä, keskimmäinen mehukkaan punaisen malon muodostama ja sisempi puumainen, joka yhdessä siemenen kanssa muodostaa kiven.
Kasvupaikka, maa ja istutus
Hapankirsikka ei ole kasvatuksessa vaativa, se sietää hyvin myös kuivempia kausia ja on pakkasenkestävä, minkä ansiosta se sopii myös vähemmän suojaisille paikoille, joissa herkemmät hedelmäpuut, kuten persikat tai aprikoosit, kärsisivät. Se kasvaa parhaiten humusrikkaassa, hyvin läpäisevässä maassa aurinkoisella paikalla, mutta sietää myös kevyen puolivarjon. Istuta se parhaiten syksyllä, lokakuusta pakkasten tuloon, tai aikaisin keväällä, riittävän suureen kuoppaan, jotta juuria ei tarvitse turhaan taivuttaa tai puristaa.
Hoito kauden aikana
Kastelun tulee olla säännöllistä erityisesti ensimmäisinä vuosina istutuksen jälkeen, kunnes puu on kunnolla juurtunut, myöhemmin hapankirsikka kestää myös pidempiä kuivia jaksoja ilman suurempaa haittaa. Kevätlannoitus kompostilla tai orgaanisella lannoitteella tukee kasvua ja satoisuutta, voimakas lannoitus kivennäislannoitteilla ei ole tarpeen. Leikkaa sadonkorjuun jälkeen tai talven lopussa, poista erityisesti kuivuneet, vioittuneet tai ristikkäin kasvavat oksat, jotta latvus pysyy ilmavana.
Taudit ja tuholaiset
Hapankirsikan yleisimpiin ongelmiin kuuluvat monilioosi (kukka- ja versokuolema), joka ilmenee kukkien ja nuorten versojen äkillisenä kuivumisena, sekä erilaiset lehtilaikkutaudit. Ehkäisy perustuu säännölliseen harventavaan leikkaukseen, joka parantaa ilmankiertoa latvuksessa, sekä vioittuneiden varisseiden lehtien siivoamiseen syksyllä. Eläintuholaisista hapankirsikalla esiintyy lähinnä kirsikkakärpänen, jota vastaan auttavat sadon ajoissa tehty keruu ja liimapyydykset.
| Hapankirsikkaryhmä | Ominaisuudet |
|---|---|
| Amarellit | vaalea malo ja mehu, lievästi happamia |
| Morellit (aidot hapankirsikat) | tumma malo ja mehu, selvästi happamia |
| Lasikirsikat | läpikuultava, vaalea malo |
| Makeat hapankirsikat | kirsikan risteymiä, makeampi maku |
Jako näihin ryhmiin auttaa valitsemaan lajikkeen sen mukaan, mihin aiot hedelmiä eniten käyttää – happamammat tyypit sopivat pikemminkin säilöntään ja leivontaan, makeat hapankirsikat taas suoraan syötäväksi.
Lisääminen ja perusrungon valinta
Hapankirsikkaa lisätään yleisesti jalostamalla perusrunkoon, yksivuotiset perusrungot istutetaan ja seuraavana kesänä niihin silmutetaan valittu lajike. Perusrungon valinta vaikuttaa sekä puun lopulliseen korkeuteen että aikaan, jonka kuluttua se alkaa ensimmäisen kerran tuottaa satoa – heikosti kasvavat perusrungot tuottavat hieman aiemmin ja sopivat pikemminkin pienempiin puutarhoihin, kun taas voimakkaasti kasvavat perusrungot tuottavat suurempia, pidempään satoa tuottavia ja kaiken kaikkiaan pitkäikäisiä puita.
Sato ja käyttö
Hapankirsikan hedelmät kypsyvät lajikkeesta riippuen kesäkuun puolivälistä heinäkuuhun ja ne korjataan perineen, jotta ne säilyvät tuoreina pidempään. Hapankirsikka lasketaan tärkeisiin mehiläiskasveihin runsaan meden ja siitepölyn tarjonnan ansiosta kevätkukinnan aikaan. Hedelmät sopivat suoraan syötäviksi sekä jalostettaviksi – kompoteiksi, marmeladeiksi, mehuiksi tai kuivattaviksi, korkeamman happamuuden ansiosta niitä käytetään usein myös leivonnassa ja säilönnässä.
Sopivan paikan valinta puutarhassa
Koska hapankirsikka on herkkä pakkasvaurioille kukinnan aikaan, kannattaa valita sille paikka, jossa on hyvä ilmankierto ja jossa kylmä ilma ei virtaa eikä jää tontin alimpaan osaan. Hieman kohotettu, avoin kasvupaikka on siksi parempi valinta kuin suljettu kuoppa, jossa kylmempi ilma pysyy yöllä pidempään ja kukkien pakkasvaurion riski kasvaa. Samalla on hyvä ottaa huomioon, että täysikasvuinen puu voi kasvaa leveyttä ja korkeutta useita metrejä, joten varaa sille heti istutettaessa riittävästi vapaata tilaa aidasta, jalkakäytävistä, poluista ja muista ympäröivistä puuvartisista.
Viherlannoitus ja maan valmistelu
Ennen istutusta ja ensimmäisinä vuosina sen jälkeen on havaittu hyväksi viherlannoitus palkokasveilla, jotka tuovat maahan luonnollisesti typpeä ja vähentävät kivennäislannoituksen tarvetta. Istutus kannattaa suunnitella aikaiseen kevääseen, jolloin maassa on vielä riittävästi talven kosteutta ja nuori puu juurtuu helpommin, ennen kuin lämpimämmät ja kuivemmat kuukaudet tulevat. Hiekkaisemmat, hyvin ilmavat maat hapankirsikka yleensä sietää paremmin kuin raskaat savimaat, jotka pidättävät ylimääräistä vettä juurten luona.
Usein kysyttyä
Mikä on hapankirsikan ja kirsikan ero?
Molemmat kuuluvat samaan Prunus-sukuun ja ruusukasvien heimoon, mutta hapankirsikalla on happamampi, tummanpunainen malo ja pienempi, tiheämpi latvus, kun taas kirsikka kasvaa korkeammaksi ja sen hedelmät ovat makeampia.
Kuinka kauan kestää, ennen kuin hapankirsikka tuottaa ensimmäisen kerran satoa?
Tavallisilla lajikkeilla siementaimiperusrungolla se on noin neljästä kuuteen vuotta istutuksesta, heikosti kasvavilla perusrungoilla hieman aiemmin.
Tarvitseeko hapankirsikka sadon muodostumiseen pölyttäjiä lähistölle?
Useimmat hapankirsikkalajikkeet ovat itsepölytteisiä, joten pölyttävää puuta lähistöllä ei välttämättä tarvita, mutta runsaampi hyönteispölytys yleensä parantaa satoa silti.
Miksi hapankirsikan kukat ja nuoret versot kuivuvat keväällä?
Yleisin syy on monilioosi, sienitauti, joka vioittaa kukkia kosteassa ja viileämmässä säässä. Apua on harventavasta leikkauksesta ja vioittuneiden osien poistamisesta.
Sopiiko hapankirsikka myös pienemmälle puutarhalle?
Kyllä, on olemassa myös heikosti kasvavia perusrunkoja ja pensasmaisia muotoja, jotka vievät vähemmän tilaa kuin tavallinen täysikasvuinen puu ja tuottavat silti luotettavasti satoa.
Kuinka nopeasti hapankirsikan hedelmät on käsiteltävä sadonkorjuun jälkeen?
Melko nopeasti, hedelmät kypsyvät ja pilaantuvat nopeammin kuin monet muut hedelmät. Parasta on käsitellä ne yhden tai kahden päivän kuluessa sadonkorjuusta tai säilyttää niitä siihen asti jääkaapissa.
Lähteet
- Wikipedia – Hapankirsikka (Prunus cerasus)
- ÚKZÚZ (Tšekin tarkastus- ja testauslaitos) – lajikkeet, suositeltujen lajikkeiden luettelot
Päivitetty: 10.10.2026