Ruoste – koristekasvien esteettinen vika

Lyhyesti: Ruoste (Puccinia) on sienitauti, joka yleensä ei tuhoa kasvia, mutta pilaa sen ulkonäön – se muodostaa lehtiin keltaisia tai ruosteenvärisiä läikkiä ja ruskeita rakkuloita. Se tarttuu, kun lehdet ovat märkinä 6–8 tuntia, joten kastele juurille, poista sairastuneet lehdet ja ruiskuta sienitorjunta-ainetta myös lehtien alapuolelle.

Ruoste – koristekasvien esteettinen vika

Ruoste (lat. Puccinia) on kasvien sienitauti. Ruoste on ruostesienten heimoon kuuluva yksiisäntäinen sieni (lat.Pucciniaceae). Ruoste tarvitsee kehityskiertoonsa isännän. Se on patogeeni, joka tartuttaa kasvin lajin mukaan. Kasville ruoste ei ole olennainen ongelma, pikemminkin kyseessä on esteettinen vika, joka estää kasvattamasta kasveja koristekasveina. Se muodostaa lehtien alapuolelle ruskeita rakkuloita ja lehtien yläpuolelle kasvaa keltaisina rakkuloina, punaisina läiskinä, ruosteenvärisinä läikkinä ja vastaavina. Tunnetaan useita ruostelajeja sen mukaan, millä kasveilla niitä esiintyy:

• Ruusuruoste – ilmestyy keväällä ruusun lehdille. Kyse on oransseista läikistä. Sairastuneet lehdet on poistettava. Mitä aikaisemmin, sen parempi. Ruusuruoste pysyttelee kuusissa. Jos niitä on ruusujen lähellä etkä pääse ruosteesta eroon, on parempi kaataa kuuset ja hävittää ne.
• Päärynäruoste – oransseja läikkiä lehtien yläpinnalla. Lehtien alapuolella on usein ristikkomaisia rakkuloita. Päärynäpuusta on vaikea kerätä sairastuneita lehtiä. Suosittelemme käyttämään ruiskutusta. Mieluiten myös 100 m:n säteellä oleviin puihin.
• Männynrakkoruoste – pysyttelee männyissä. Emme suosittele istuttamaan herukkapensaita mäntyjen lähelle. Sen, että ruoste on asettunut niihin, tunnistat lehden yläpuolella olevista keltaisista näppylöistä, myöhemmin lehden alapuolella olevista ruskeista rakkuloista.

Pyri siihen, ettei ruoste asetu puutarhaasi. Ennaltaehkäisy on – älä kastele kasveja lehdille. Heti kun huomaat ensimmäiset merkit ruostetartunnasta, poista kasveilta ruosteen vaivaamat lehdet ja hävitä ne.

Ruosteet talvehtivat useimmiten muissa lajeissa. Esim. päärynäruoste tartuttaa päärynäpuita ja katajia, talvehtii orapihlajassa. Näitä kasveja kutsutaan väli-isänniksi. Ruosteen voit sairastuneesta kasvista poistaa, mutta jos se on muodostanut itiöitä väli-isäntään, voi tartuttaa saman kasvin uudelleen.

Ruoste tarttuu myös koristekukkiin. Ruostetartunnan jälkeen koristekasvit lakkaavat kasvamasta ja niiden lehdet kuivuvat. Sen, että ruoste on asettunut koristekasveihin tunnistat seuraavista:

• Pelargonit – keltaisia, kehämäisesti järjestyneitä läikkiä ruskehtavine näppylöineen lehdillä. Käsittele pelargonit sienitorjunta-aineella. Poista sairastuneet lehdet, samoin kuin pudonneet lehdet. Valitse kestäviä lajikkeita.
• Kellokukat – älä kasvata mäntyjen lähellä. Havupuut ovat usein ruosteiden väli-isäntiä. Ruostetartunnan jälkeen kellokukkiin ilmestyy keltaruskeita läikkiä, lehdet kuivuvat ja varisevat.
• Leijonankidat – voimakkaassa tartunnassa repäise ja polta kokonaiset kasvit. Lievässä tartunnassa käytä sienitorjunta-ainetta. Ruosteen tunnistat lehtien alapuolella olevista keltaisista läikistä.

Sairastuneesta kasvista tunnistat ruostetartunnan helposti. Sen määrittäminen, mikä ruostetyyppi on kyseessä, on pikemminkin asiantuntijan tehtävä. Lievässä ruostetartunnassa kasveilla voi olla läikkiä keltaisesta punaiseen. Voimakkaassa ruostetartunnassa lehdet ovat kokonaan ruosteenvärisiä ja varisevat. 

Kuten useimmat sienitaudit – myös ruoste viihtyy kosteassa ympäristössä. Kasvilla ruoste pysyy, kun lehdet ovat märkinä 6–8 tuntia. Ruosteen itiöt leviävät helposti ympäröiviin kasveihin sateella, puutarhaletkun vedellä ja kastelussa. Ruoste leviää myös ilmassa kuolleista kasvinosista.

Ruosteen ennaltaehkäisy

Kasvien suojaamisessa ruostetartunnalta on tärkeää ennaltaehkäisy:

• poista väli-isännät – jos et pääse ruosteesta pitkään aikaan eroon, poista puutarhasta väli-isännät
• kerää lehdet – kerää heti sairastuneet lehdet kasvien ympäriltä. Leikkaa pois sairastuneet oksat. Tuulisella säällä itiöt voivat levitä ympäristöön.
• kastele juurille – anna kasveille säännöllisesti vettä, mutta älä ruiskuta sitä lehdille.

Sienitaudit viihtyvät kosteassa ympäristössä, ennaltaehkäisyä on myös:

• kylvä kasvit ohjeen mukaisiin istutusväleihin
• valitse ilmavia paikkoja

Ruosteen torjuntaruiskutukset

Käytä sienitorjunta-aineita ja rikkakasvien torjunta-aineita. Huolehdi aina turvallisuudesta ja käytä suojavarusteita – kasvosuojainta ja käsineitä. Laimenna ruiskutteet mukana tulevan ohjeen mukaan. Käytä sumutinta. Suojele lapsia ja lemmikkejä! Huuhtele astia ruiskutuksen jälkeen vähintään 3 kertaa vedellä. Huuhteluvettä ei saa kaataa nurmikolle tai penkkiin!

Sienitorjunta-aineen levitys

Sienitorjunta-aine sekoitetaan veteen mukana tulevan ohjeen mukaan. Sen jälkeen seos kaadetaan ruiskuun ja täytetään vedellä. Tutustu aina etukäteen huolellisesti käyttöohjeeseen!  Sairastuneet kasvitruiskutetaan tasaisella suihkulla. Ruiskute levitetään myös kasvien lehtien alapuolelle. Ruiskutusvälineet pestään aina perusteellisesti. Älä jätä lasten ulottuville!

Ruiskutusta ei tehdä märille kasvien lehdille eikä ennen sadetta. Sopimatonta on myös ruiskuttaa voimakkaassa tuulessa. Valmiste ei silloin olisi tehokas. Jos pulloon jää sienitorjunta-ainetta jäljelle, säilytä se viileässä ja kuivassa paikassa kemikaalien joukossa. Vie pois lasten ulottuvilta!

Käytä sienitorjunta-aineen ruiskutukseen siihen tarkoitettua ruiskua. Helpotat työtäsi ja lisäät turvallisuutta levityksen aikana.

Opitko jotain uutta? Jaa ystävillesi Facebookissa!

Kirjoittaja: Hana Michalíková