Kuinka viljellä terveen näköistä bonsaita

Miniatyyrikasvit, jotka näyttävät satavuotiailta puuilta ja on istutettu erikoiskulhoihin, eivät tarvitse esittelyä - ne ovat bonsaita. Sana bonsai voidaan kääntää "puu kulhossa", jossa sanan ensimmäinen osa "bon" tarkoittaa kulhoa ja "sai" tarkoittaa puuta. Bonsaien muotoilun ja kasvatuksen taide on peräisin Aasiasta. Täällä mestarit osaavat erikoismuotoilutekniikoiden avulla luoda upeita bonsaita, jotka muistuttavat satoja vuosia vanhoja puita. Tällaista aartetta ei kuitenkaan voi kasvattaa vuodessa, siihen tarvitaan pitkiä vuosia kovaa työtä. Sinun ei kuitenkaan tarvitse odottaa niin kauan, joistakin kasveista voit kasvattaa kauniita bonsaita muutamassa vuodessa. Kokeile kasvattaa bonsai esimerkiksi Ficus benjaminasta...

Huonebonsait

Huonebonsaita kasvatetaan sisätiloissa, niitä voidaan muotoilla monista kasvilajeista. Hyvin suosittu on esimerkiksi pikkuviikunapuu (lat. ficus benjamina). Ficus ei ole kovin vaativa kasvatettava ja suhteellisen lyhyessä ajassa sille muodostuu paksu runko, joka on jokaisen oikean bonsain perusta. Huonebonsaiteina kasvatetaan kasveja, jotka eivät selviäisi ulkona talvesta. Myös huonebonsait pitävät kuitenkin kesäisestä oleskelusta raikkaassa ilmassa. Kun viimeiset yöpakkaset ovat ohi, huonebonsait voi siirtää terassille tai puutarhaan. Alussa on tarpeen varjostaa kasveja, jotta lehdet eivät palaisi voimakkaasta auringonpaisteesta. Auringossa sijaitsevat kasvit kuivuvat nopeammin, joten muista säännöllinen kastelu. Syksyllä, vielä ennen ensimmäisten yöpakkasten tuloa, siirrä huonebonsait takaisin asuntoon talvipaikalle.

Huonebonsaiden kasvatus

Huonebonsaita kasvatetaan samalla tavalla kuin kasveja, joista ei muotoilla bonsaita. Bonsait tarvitsevat terveeseen kasvuun riittävästi valoa, lämpöä ja kosteutta. Ihanteellista on sijoittaa bonsai lähelle ikkunaa, jotta kasvin ei tarvitse kurottautua valoa kohti. Asuntojen kuivassa ilmassa kasvualusta kuivuu erittäin nopeasti, ja koska bonsaiastioissa sitä on hyvin vähän, kiinnitä huomiota kasteluun. Kasvualustan ei pitäisi koskaan kuivua kokonaan. Liian kuiva kasvualusta imee huonosti vettä, joten kostuta se ennen kastelua sumuttimella. Kuivassa ilmassa on suositeltavaa lisätä ilmankosteutta kostuttimella tai haihdutusastialla. Kesäaikana kasvit hyötyvät oleskelusta raikkaassa ilmassa. Kasvukauden aikana bonsaita kannattaa lannoittaa juuri niille tarkoitetulla erikoislannoitteella. Astiassa on hyvin vähän kasvualustaa ja kasvit kuluttavat siitä nopeasti kaikki ravintoaineet. Kevät on ihanteellinen aika bonsaiden uudelleenistutukseen, jolloin kasveille annetaan ravinteet seuraavaa kasvukautta varten. Voit unohtaa huolet kasvualustan sekoittamisesta, kun hankit valmiin bonsai-kasvualustan - se sisältää kaiken, mitä bonsai tarvitsee terveeseen kasvuun. Äläkä pelkää, että bonsaisi kasvavat liian suuriksi lannoituksen ansiosta. Mahdolliset liiallisesti kasvaneet versot voit helposti nyppiä haluttuun muotoon, mutta riutuneen bonsain kaunistaminen on vaikeaa. Huonebonsaita voidaan muotoilla, nyppiä, langoittaa ja uudelleenistuttaa lähes aina, sopivinta aikaa ovat keväthuhtikuut.

Ficus benjamina huonebonsaina

Ficus benjamina eli pikkuviikunapuu on kasvi, jota käytetään huonebonsain luomiseen ehkä useimmin. Houkuttelevimpia ovat sen kirjavat muodot. Ficukset viihtyvät valoisassa ja lämpimässä paikassa. Talvella lämpötilan ei pitäisi laskea alle 10 °C:n. Ficusta on kasteltava laskeutuneella vedellä, joka on vähintään huoneenlämpöistä. Huonoon kasteluun ficukset reagoivat lehtien varisemisella. Lehtien varisemista voi tapahtua myös valon puutteen ja äkillisen ympäristön muutoksen vuoksi. Ficusta uudelleenistuttaessa ole erityisen varovainen, jotta juuret eivät vahingoitu.

Ulkobonsait

Ulkobonsaeja kasvatetaan kasveista, jotka kestävät talven ongelmitta. Kyseessä ovat puut, jotka kasvavat normaalisti luonnossa. Ulkobonsaeja muotoillaan sekä lehtipuista että havupuista. Usein käytetään mäntyjä ja vaahteroita. Nämä puut kärsisivät huomattavasti sisätiloissa ja todennäköisesti kuolisivat pian. Ympärivuotinen oleskelu ulkona on niille luonnollisempaa. Ennen talvea ulkobonsait on kuitenkin suojattava talvea varten, koska matalassa ruukussa juuret jäätyisivät ja kasvi kuolisi. On suositeltavaa ottaa kasvit ennen talvea pois ruukuista juuripaalun kanssa ja kaivaa ne maahan. Lisäsuojan pakkasta ja raskaan lumen aiheuttamia vaurioita vastaan muodostaa havuoksakate. Bonsaeja voi kaivaa maahan myös ruukun kanssa, mutta tällöin bonsai on kaivettava vinoon, jotta ylimääräinen vesi pääsee valumaan pois. Kuivuuden aikana muista kastella bonsaeja ajoittain myös talvella, erityisesti lehtipuut ovat alttiita veden puutteelle talvikautena!!!

Ulkobonsaien kasvatus

Ulkobonsaeja kasvatetaan valoisissa paikoissa, ihanteellinen on sijainti lievässä puolivarjossa tai paikassa, joka on suojassa suoralta keskipäivän helteeltä. Bonsait kuivuvat erittäin nopeasti, joten säännöllinen kastelu on välttämätöntä. Kuumalla kesäsäällä joskus jopa 2 kertaa päivässä (aamulla ja illalla). Kastelu riippuu aina yksittäisten kasvien konkreettisesta tarpeesta. Kasvukauden aikana, keväästä noin elokuun loppuun, lisää kasteluveden sekaan säännöllisin väliajoin lannoitetta. Syksystä kevääseen ulkobonsaeja ei lannoiteta. Keväällä bonsaeja voidaan tarpeen mukaan istuttaa uudelleen, on edullista käyttää sekoitettua bonsaikasvualustaa. Ulkobonsaien muotoilut suoritetaan koko kasvukauden aikana.

Huomio, jos siirrät ulkobonsaeja sisätiloihin esim. näyttelyyn, älä jätä niitä sinne liian pitkäksi aikaa, koska valon ja raittiiin ilman puute voisi vahingoittaa kasveja peruuttamattomasti!

Thunbergin mänty

Thunbergin mänty eli japaninmustamänty (lat. Pinus thunbergii) on kotoisin Japanista, missä sitä käytetään erittäin usein juuri bonsaien luomiseen. Tällä männyllä on pitkät ja vahvat tummanvihreät neulaset, jotka on ryhmitelty nippuihin kaksi kerrallaan. Bonsaina kasvatukseen soveltuvat tämän männyn kääpiömuodot, joilla on lyhyemmät neulaset. Japaninmustamännystä on mahdollista muotoilla bonsai lähes kaikissa perustyyleissä, se ei sovellu ainoastaan "luuta"-tyyliin.

Vaahtera

Vaahteralajit (lat. Acer) kuuluvat suosittuihin "bonsai-kasveihin" lehtien muotonsa ja syksyisen värikkään värityksen ansiosta. Vaahteralehdistö varisee vuosittain ja kasvaa uudelleen keväällä. Säännöllisellä nyppimiselllä ja leikkauksella voidaan saavuttaa lehtien pienentyminen ajan myötä. Vaahterasta tehdyt bonsait ovat koko puutarhan näyttävimpiä elementtejä.

Bonsain muokkaus ja nypintä

Leikkaus, nypintä ja langotus ovat bonsain luomisen perustyömenetelmiä. Juuri viljelijän oikea toimenpide on se "taide", joka tavallisesta puusta tekee kauniin bonsain. Kaikki muokkaukset tulisi suorittaa kasvukauden aikana, mikä on kasveille parasta aikaa. Bonsain muotoiluun on Japanissa kehitetty tiettyjä funktionaalisia tyylejä, joista voi lukea ammattimaisesta kirjallisuudesta. Ammattimaiseen kirjallisuuteen tutustuminen ei ole koskaan pahitteeksi, mutta lopputulos riippuu aina yksittäisen viljelijän mielikuvituksesta. Jos et suunnittele kasvattavasi yksilöä, jolla kierrät näyttelyissä, muotoile bonsai oman makusi mukaan. Havupuubonsaissa nypitään noin 2/3 kokonaiskasvusta. Erikoispihdeillä pidät latvuksen halutun muotoisena. Lehtipuiden lehtiä voidaan pienentää kohdistetulla leikkauksella (lehtiruodit on säilytettävä), uudet lehdet kasvavat jo pienempinä. Oikeaan asentoon voit muotoilla oksat muotoilulangalla, jolla oksa varovasti kierretään ja muotoillaan haluttuun asentoon. Lanka jätetään bonsaiin maksimissaan kolmeksi kuukaudeksi, jotta se ei leikkaudu kuoreen. Jos tänä aikana ei saavuteta haluttua muotoa, langotus voidaan tehdä uudelleen.

Periaate muotoilussa - Ensin muotoillaan runko ja vasta sen jälkeen oksat!

Vinkki bonsain lannoitukseen

• Älä lannoita kasveja heti siirron jälkeen - niillä on riittävästi ravinteita uudesta kasvualustasta.
• Lannoita mieluummin vähemmän kuin ylilannoita bonsait.
• Sairaat ja vaurioituneet bonsait eivät tarvitse lannoitusta - niiden on ensin toivuttava.
• Huonebonsaissa riittää yleensä puolet suositellusta lannoiteannoksesta.